EVE:iho

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *iho >

  • suomen iho
  • karjalan iho
  • vepsän '
  • vatjan iho
  • viron ihu
  • eteläviron iho
  • liivin '

Merkitykset

suomi, karjala, vatja, viro

Iho merkitsee 'hipiää, ihmisen nahkaa' melkein koko esiintymisalueellansa itämerensuomessa, mutta vain suomen murteissa, inkeroisessa ja vatjassa tämä on sanan tavallisin merkitys. Karjalan iho merkitsee useammin 'kasvoja, kasvonpiirteitä, ulkomuotoa’, joskus vain 'poskia, poskipäitä', mutta myös 'kehoa, elävän ihmisen ruumista t. lihaa'. 'Ruumis' onkin sanan päämerkitys vatjassa, virossa ja etelävirossa.

Alkuperä

Ihoa on pidetty uralilaisena perintösanana, mutta äännehistorian epäselvyyksien takia tämä on epävarmaa. Kantasuomen *iho voisi palautua kantauralin asuun *jiša tai *iša, ja sanan vastineina on pidetty pohjoissaamen sanaa assi ’ihonalaiskudos, kesi’ (vastineita muissa saamelaisielissä), mordvalaiskielten sanoja ersän ёжо, mokšan joža ’iho; pinta’, marin murresanaa juž- ilmaisussa juž-wüt ’vesi, joka kerääntyy rakkulaan’ ja komin sanaa эж ’taljan ihopuoli’. Näitä uralilaiskielten sanoja ei kuitenkaan ongelmitta voi johtaa yhtenäisestä rekonstruktioasusta, koska osa kielistä viittaa sananalkuiseen *j:hin, osa ei. Lisäksi on merkityksen takia epäselvää, kuuluuko marin sana todella tähän yhteyteen.

Uralilaiselle sanueelle on myös esitetty iranilaista lainaetymologiaa, jonka mukaan sana olisi lainaa kantairanin sanasta *idza- tai hieman myöhemmästä iranilaisesta asusta *iza-. Kantairanin sana voidaan rekonstruioida mm. avestan sanan izaēna- ’nahasta tehty’ perusteella. Uralilaisten sanojen *š:ää ei kuitenkaan voi ongelmitta selittää iranilaisesta *dz:stä tai *z:stä, koska uskottavia rinnakkaistapauksia ei ole.

Sanan iho kantasuomea vanhempi tausta kaipaa vielä lisätutkimusta näiden ongelmakohtien takia.