Etymologiadata:imsm:harva
*harva
Vastineet:
mksm. *harva < vksm. *+ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
harva (Agr; yl.) ’(esim. kangas, verkko, kylvö, sauma; s:na mm.:) suurisilmäinen verkko / dünn, spärlich, licht, schütter; (Pl.) wenige, einige; großmaschiges Netz’, harvoin, harveta, harventaa, harventua, *harvas: harvakselta(an), harvinainen
~ ink harva; harvā ’harvoin’, harvoin, harveta, harventā | ka harva ’harva, harvasilmäinen verkko’, harvoin, harveta, harventoa, harventuo | ly harv, harve̮ ’harva’, harvā, harvai ’harvaan, harvoin’ | ve harv ’harva’, harvoiń, harve̮i ’harvoin’, harv́eta ’(prs. harv́enob) harveta, (prs. harv́endab) harventaa’ | va arva, (Kukk) harva ’harva’, arvē̮, (Kukk) harvā ’harvoin’ | vi harv ’harva, hatara’, harva ’harvoin’, harveneda ’harveta’, harvendada ’harventaa’, haruldane ’harvinainen’ | li ɔ̄ra ’harva; harvinainen’, ɔ̄rali ’harvinainen’
~ ink harva; harvā ’harvoin’, harvoin, harveta, harventā | ka harva ’harva, harvasilmäinen verkko’, harvoin, harveta, harventoa, harventuo | ly harv, harve̮ ’harva’, harvā, harvai ’harvaan, harvoin’ | ve harv ’harva’, harvoiń, harve̮i ’harvoin’, harv́eta ’(prs. harv́enob) harveta, (prs. harv́endab) harventaa’ | va arva, (Kukk) harva ’harva’, arvē̮, (Kukk) harvā ’harvoin’ | vi harv ’harva, hatara’, harva ’harvoin’, harveneda ’harveta’, harvendada ’harventaa’, haruldane ’harvinainen’ | li ɔ̄ra ’harva; harvinainen’, ɔ̄rali ’harvinainen’
? = mdE tšuro, M šura ’harva, harvinainen’ | ostjI lorəw, jorəw, ᴧŏrəp, E turəp ’harva (metsä, verkko jne.)’. — Sm > lpN harˈve, attr. harvĕs ’harva (esim. kampa, harava)’, harves, attr. harˈvĕ, harvĕs ’harvalukuinen, harvinainen’; ims > lpKo hȧ´rvĕ ’isosilmäinen lohiverkko’; ims > ven murt. gárva, hárva id.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 114 (sm ~ vi arv)
- Ahlqvist 1856 WotGr 122 (sm ~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 83 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 175 (+ md)
- MUSz 1873–81 167 (+ ostj sekä virheellisesti votj šer ’harvinainen’, unk gyér ’harva’)
- Budenz 1879 BB 4 241 (lp < sm)
- Thomsen 1890 BFB 53 (+ li)
- Setälä 1890–91 ÄH 267 (+ ka)
- Sirelius 1906 Sperrfischerei 345 (sm > ven)
- Kalima 1915 OLR 91 (ims > ven)
- SKES 1955 60 (sm varauksitta ~ md votj ostj)
- UEW 1988 502 (sm ~ md ostj)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Mitenkäs tässä selittyy mordvalaiskielten -u- pro -a-? Pitäisikö olettaa metateesi *šarwa > *šawra? --Sjunttila (keskustelu) 1. maaliskuuta 2023 kello 19.56 (EET)
- Hantin asut viittaavat *p:hen eivätkä *w:hen, jonka nojalla voisi epäillä sellaista skenaariota, että harva on supistumaa asusta *harëva < *harëba < *šarə-pa. Tällöin mordvan sanat voisivat vastata johtamatonta vartaloa *šarə. Ei kyllä olisi millään tavalla säännöllinen supistuminen, esim. kätevä ei taida missään olla asussa **kätvä tai partisiipit kuten oleva asussa **olva. Alempi ehdotuksesti rinnastuksesta viroon näyttää lupaavammalta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. maaliskuuta 2023 kello 20.14 (EET)
- DEWOS muuten ei mainitse hantin sanueelle, kha. *ɬărəp, mitään etymologiaa. En ole varma onko sen ims.-mordvalainen rinnastus jäänyt huomaamatta vai onko se siis kommenteitta hylätty. Hantin sisäisesti sen muuten voisi epäillä olevankin korrelaatti verbille *ɬŭrt- 'leikata' ← kur. *šurV- 'jakaa', eli suunnilleen 'harva' < 'harvennettu, kevennetty'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. maaliskuuta 2023 kello 20.25 (EET)
Toisena mahdollisuutena olen pohtinut, että mordvan muodot olisivatkin < *šora, josta EtA-johdoksena ⇒ viron hõre 'harva'. --Sjunttila (keskustelu) 1. maaliskuuta 2023 kello 20.03 (EET)
- Paras ratkaisu olisi ehkä rekonstruoida *šawra, jolloin mordvassa voisi olla tapahtunut kehitys *aw > *o (> *u). Metateesiä *šarwa > *šawra ei tarvitse olettaa, kun voidaan päin vastoin olettaa äännelaillinen metateesi *wr > *rw itämerensuomessa (kuten sanoissa karva, torvi, tarvas). Muodon *šawra jatkaja saattaisi myös olla kantasamojedin *torå 'matala (vedestä)' (nenetsissä myös 'ohut (lumesta, karvasta)'; ks. Samojedischer Wortschatz s. 166). Jos etymologia nyt on oikea, niin hantin *ʟarǝp olisi varmaan muuta alkuperää. Kehitykseen *hare̮ba > *hare̮va > *harva en usko, koska sehän ei edellyttäisi pelkästään sisäheittoa, vaan myös epäsäännöllisen muutoksen *b > v. --Ante Aikio (keskustelu) 1. maaliskuuta 2023 kello 22.04 (EET)
- Ajattelin siis säännöllistä myöhäisempää muutosta *b > v, + lainautumista virosta liiviin ja karjalasta vepsään; mutta taloudellista tuollainen ei tietenkään itämerensuomen kannalta ole. (Vastaava vikaa mutta hantin puoleen siirrettynä muuten edustaa Zhivlovin 2014 esittämä rekonstruktio *šariwa.) Jos hantin asut katsottaisiin *p-johtimella muodostetuiksi, niin konsonantiston osalta rekonstruktio *šawra kyllä toimisi myös niihin, koska muuallakin *w katoaa konsonanttiyhtymän 1. jäsenenä (esim. *täüci ~ *tä̆l). Alkuperäisestä vokaalikombinaatiosta *a-a odottaisi kyllä erilaista vokaaliedustusta.
- Oliko kehitystä *aw > *o (> u) esitetty mordvaan jossain lähteessä aiemmin? Muistan tästä puhutun joskus viime vuosina, mutta en mitään julkaisuun asti tullutta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. maaliskuuta 2023 kello 23.40 (EET)
- Kauka-vartalon yhteydessä? Ersän кува-, mokšan kuva- ~ kva- < *koka- < *kawka-? --Sjunttila (keskustelu) 2. maaliskuuta 2023 kello 00.27 (EET)
- Ehkä savu-sanan mordvalaisvastine *suv selittyisi myös seuraavan *w:n vaikutuksella? Tuo mordvan *ku/ǝva-(ka-) 'pitkä' on ongelmallisempi tapaus, kun sillä on ensi tavun redusoituneeseen vokaaliinkiin viittaavia muotoja, ja lisäksi sille olisi myös asuihin *kuwa-, *kuw(a)-kka palautuvia vastineita saamessa, hantissa ja nganasaanissa. --Ante Aikio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2023 kello 00.07 (EET)
- Kauka-vartalon yhteydessä? Ersän кува-, mokšan kuva- ~ kva- < *koka- < *kawka-? --Sjunttila (keskustelu) 2. maaliskuuta 2023 kello 00.27 (EET)
- Niin, jos pidämme metateesiä kantasuomen äännekehityksenä emmekä balttilaislainojen substituutiona. Koivulehtohan (1979 Vir 278–9) piti sitä substituutiona ja oletti, ettei kielessä balttilaiskontaktien kaudella ollut *wr-yhtymää, joten myös germ *sauraz, *staura, *þeuraz → kksm *šapras, *sapra, *te̮pras > sm hauras, saura, teuras. Mutta varmaan voidaan myös ajatella, että nämä ovat balttilaislainoja nuorempia, kaudelta, jolloin *wr > *rw oli jo tapahtunut. --Sjunttila (keskustelu) 1. maaliskuuta 2023 kello 22.35 (EET)
- Joka tapauksessahan yhtymä *wr on saamen todistuksen nojalla ollut sanassa *jäwrä 'järvi' (joka tuskin edes on balttilainen laina). Ja muutenkin olisi kummallista jos *wr-yhtymää ei alun perin olisi ollut, kun *w perintösanastossa muuten esiintyy varsin vapaasti konsonantinetisessä asemassa, ja ainakin yhtymät *wl, *wn, *wŋ, *wδ ja *wj voi rekonstruoida. --Ante Aikio (keskustelu) 1. maaliskuuta 2023 kello 23.08 (EET)