Etymologiadata:imsm:täüci

Sanatista

*täüci

Vastineet:

mksm. *täüci < kksm. *täwti < vksm. *täwdə (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

täysi (Agr; yl.) ’voll’, täynnä, yhd. täys(i-)ikäinen (Ljungo 1609), täysikasvuinen, täys(i-)istunto (1883), johd. täyttää (Agr; yl.), täyttyä (eri tahoilla murt.), täytyä (ks. erikseen), täydentää (1860), täyte (Schr 1637), täyttö (Martti n. 1580), täysinäinen (Raam 1642), täyteläinen (Europ 1853), täytinen (kirosana) ’heittiö, mokoma’, täydellinen (Agr)
~ ink täüstäysi’, täüntäynnä’, täüttǟtäyttää’ | ka täysitäysi, täynnä oleva, koko(nainen); täysi-ikäinen, -kasvuinen; täydellinen, todellinen, oikea, varsinainen’, täytteätäyttää, panna täyteen; ahdistaa (henkeä); toteuttaa, täyttää (käsky, tarpeet, toiveet), täyttää (vuosia); yltää; (kielt. yhteyksissä) riittää; kantaa (asetta)’ | ly t́äužtäysi, kokonainen’, t́äuźikoine̮täysinäinen’, täuttädätäyttää’ | ve t́äuźtäysi; kokonainen’, t́äuźńeińetäysinäinen’, täüttätäyttää’ | va täüsitäysi’, täüttǟtäyttää’ | vi täis (g. täie) ’täysi, täysinäinen, täynnä (oleva); täydellinen, koko; raskaana oleva; humalainen’, täitatäyttää’, täiendadatäydentää’ | li täuž (mon. tǟdəd) ’täysi’, täudlitäydellinen’, täutətäyttää
joko = lpN dievvâ, dievâs (E U Pi Lu In) ’täysi (mitta, lukumäärä); täydellinen; täyteläinen, hyväkuntoinen; vatsa täynnä (oleva)’, N dievvât (U Lu) ’täyttyä’, N dæwˈdet (In Ko Kld T) ’täyttää’ (vksm *täve(-)täysi, ? täyttyä’, *tävtä-täyttää’)
? < vkgerm *tǣwia- > ags tǣwe, joka on todettu vain prefiksillisenä æl-tǣwetäydellinen, kokonainen, terve, mainio; tosi’, mfriisi el-tētäysin, tyystin; terve
tai = lpKo tieuda (Kld T) ’täysi’, Ko tieudad (Kld T) ’täyttyä; (Kld myös) riittää’ (voivat myös olla v:n dæwˈdet vastineiksi myöhemmin syntyneitä). Lp:n muodot voivat olla osittain myös eri-ikäisiä suomalaisia lainoja. — Eri sgr sana tuntuu olevan tähän aikaisemmin yhdistetty votj dol-dol, dolakkaikki’ | syrj de̮lakaikki; koko(naan)’ | vogE täwl, I tɔ̈̄γlə, L taγlə, P tāγltäysi’ | ostjI P tel, E tettäysi’ | unk teletäysi; täynnä (oleva)’, tel-täyttyä, tulla täyteen; kulua (aika); riittää’ (< sgr *täklᴈ).
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 3 134, 135 (sm ~ vi)
  • Gyarmathi 1799 Aff 86 (+ lp tieutet, unk)
  • Castrén 1849 Ostj 99 (+ ostj)
  • Boller 1853 SbAW 10 55 (+ lp teuvas)
  • Lönnrot 1854 Enare 255 (sm täysi ~ lp dievas), 257 (täyttää ~ lpN dævddet)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 155 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 107 (+ ve)
  • Hunfalvy 1859 MAÉrt 1:19 390 (+ vog)
  • Yrjö-Koskinen 1866 Liv 404 (+ li)
  • MUSz 1873–81 203–05 (sm ~ vi lp tšer vog ostj unk)
  • Setälä 1890–91 ÄH 129 (+ ka)
  • Setälä 1896 NyK 26 393–94
  • E. Itkonen 1953–54 FUF 31 173 (sm ~ tšer tit́ś ’täysi’; lpK *diewˈdâ ? < ims)
  • FUV 1955 119 (sm ~ lpK tšer vog ostj unk)
  • *Rédei 1967 NyK 69 171 (+ votj syrj)
  • *T. Itkonen 1970 Sananj 12 12–13 (joko takaperoisjohd. faktitiiviverbin täytä- passiivijohdoksesta täyty- tai vanhan *täve-: täv- adj:n johd.)
  • SKES 1975 1486–88 (+ ly)
  • *Koivulehto Vir 1976 266–68 (< vksm *täve- < vkgerm)
  • TESz 3 1976 883
  • FUV2 1977 132
  • MSzFE 1978 626–27 (sm ? ~ lp tšer votj syrj vog ostj unk; sgr *täwδe)
  • M. Korhonen 1981 Johd 163 (sm ~ lp dievvâ ? < germ), 183 (täysi ? < vksm *tävδe, vrt. etäsukukiel.)
  • Hofstra 1985 OsFiGerm 140 (< germ)
  • Häkkinen 1987 ES 344–46 (eri alkuperäselityksiä)
  • Sammallahti 1988 UrLang 551
  • UEW 1988 518 (sm lp tšer ? ~ votj syrj vog ostj unk)
  • Häkkinen 1990 MST 95 (mahd. < germ)
  • EWUng 1995 1497

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:täüci/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:täysi

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:täüci