Etymologiadata:imsm:halli
*halli
Vastineet:
- Suomi: halli
- Karjala: halli
- Vepsä:
- Vatja: halli (lainasana ← suomi)
- Pohjoisviro: hall
- Eteläviro: halĺ
- Liivi: aļ
mksm. *halli (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
halli1 (Mennander 1699; yl.) ’harmahtava, vaalean-, harmaanruskea (härkä, koira, karhu); harmaahylje / hellgrau, graubraun; graues Tier (Ochse, Hund, Bär); Kegelrobbe’, halla-, halliparta (Salamnius 1690) ’harmaa-, harmahtavapartainen’, hallo, hallu ’harmahtavan lehmän t. härän nimi’, hallea, hallis, hallava (Raam 1642), hallakka, hallappa, hallisko, hallukka ’kalvakka, harmahtava’, hallas ’vaaleanharmaanruskea lehmä t. härkä’
~ ink halli ’valkea, harmaa (hiuksista, karvoista)’, hallistua ’vaalentua’ | ka halli ’koirannimi’, hallakko, hallava ’harmahtava’ | va alli, (Kukk) halli ’harmaa’, hallissua (Kukk) ’harmaantua’ | vi hall (g. -i) ’harmaa; (murt. myös) harmaa hevonen, kimo, harmaa sonni; harmaahylje; vilutauti’, hallik (g. -u) ’harmahtava; harmaa lehmä; mustikka’, hallikas ’harmahtava’, hallitada ’homehtua’, hallitus ’home’ | li aĺ ’harmaahylje’, aĺtə ’homehtua’, aĺtəks ’home’.
~ ink halli ’valkea, harmaa (hiuksista, karvoista)’, hallistua ’vaalentua’ | ka halli ’koirannimi’, hallakko, hallava ’harmahtava’ | va alli, (Kukk) halli ’harmaa’, hallissua (Kukk) ’harmaantua’ | vi hall (g. -i) ’harmaa; (murt. myös) harmaa hevonen, kimo, harmaa sonni; harmaahylje; vilutauti’, hallik (g. -u) ’harmahtava; harmaa lehmä; mustikka’, hallikas ’harmahtava’, hallitada ’homehtua’, hallitus ’home’ | li aĺ ’harmaahylje’, aĺtə ’homehtua’, aĺtəks ’home’.
Sanat ovat samaa balttilaisperäistä sanaperhettä kuin halla, vrt. liett šalnis, latv salnis s. ’kimo’, salns a. ’kimo, hallava’, osaksi nähtävästi halla sanan johdoksia, osaksi ehkä suoranaista lainaa baltt taholta.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 101 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1871 KO 83 (halli ← halla)
- Thomsen 1890 BFB 220 (ims < baltt)
- *Nirvi 1944 Sanankieltoja 166–67
- SKES 1955 52
- *Koski 1983 Väri 175–84
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 117 146–7 221 | + | + | ← ba vrt. lv salns salnis salniķis lt šalnis ’harmaa nauta’; kuuluu yhteen s. halla kanssa; ?vaik. ⇐ lt žalias ’vihreä’ | Vrt. laukki ’täpläotsainen kotieläin’ ← lt laukis id., harmi ’harmaa kotieläin’ ← lt širmis id., joista -i- on voinut lainautua kotieläinten väriä ilmaisevaksi johtimeksi (musti ⇐ musta); karjatalous- ja laidunsanastosta balttilaislainoja ovat myös apila, harja, heinä, härkä, juhta, jäärä, karva, kulo, laukki, luhta, muli, oinas, paimen, rieska, torvi, vihvilä, villa, vuohi ja ätelä | ||
| Junttila 2012 SUST 266: 278 | - | Vastaan | Yhtäläisyys ims -i-suffiksin ja ba -ij-suffiksin välillä voi olla sattumaakin | |||
| Plötz 2013 IJDLLR: 153 | + | Puolesta | Ba -ija-vartalot edustuvat usein ims e-vartaloina, kuten sanassa vuohi [halli on kuitenkin i-vartalo!] |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli