EVE:halli

From Sanat

Etusivutunnus madallettuna.jpg

halli

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *halli

  • suomen halli
  • karjalan halli
  • vepsän '
  • vatjan '
  • viron hall
  • eteläviron halĺ
  • liivin

Levikki ja merkitykset

suomi
karjala
vatja
viro
liivi
Hallilla on vastineita kaikkialla muualla itämerensuomessa paitsi pohjoisryhmän itäosassa aunuksesta vepsään. Yleisimmät merkitykset ovat adjektiivinen 'harmaa' ja substantiivinen 'harmaakarvainen eläin'.

Vain liivissä sana merkitsee ainoastaan 'harmaahyljettä', joka on tavallinen merkitys myös viron ja suomen Itämeren rannikon läheisyydessä puhutuissa murteissa, siis alueilla, joilla harmaahylje perinteisesti tunnetaan. Suomen murteissa ja karjalassa halli on tavallinen koirannimi tai koiran nimitys, alun perin värin mukaan annettu mutta joskus väristä riippumaton. Vatjassa, virossa ja etelävirossa halliksi on nimitetty tavallisimmin harmaata tai valkeata hevosta. Sekä suomen että viron murteissa sana on ollut käytössä myös lehmän tai härän väriä kuvaamassa sekä suden eufemismina. Kiertoilmauksiin perustuvat varmaan myös viron ja eteläviron murteista tavatut merkitykset 'home', 'horkka, malaria' ja 'kaihi' Myös harmaahapsista vanhusta on halliksi kutsuttu.

Viron länsimurteista ja saarten murteista tavatut merkitykset 'raaka' ja 'vihreä' ovat tarttuneet sanalta haljas.

Alkuperä

Halli on selitetty lainaksi balttilaisesta sanasta, jota lätissä vastaa 'kimoa hevosta' merkitsevä 'salnis' ja liettuassa sekä hevosen että naudan harmaaseen väriin viittaava šalnis. Ne ovat johdoksia 'härmää, kuuraa' merkitsevästä balttilaisesta sanasta (liettuassa šalna, latviassa salna), josta on lainautunut halla. Itämerensuomen i-vartaloiset sanat ovat kuitenkin yleensä balttilaiskontakteja nuorempia, joko lainoja tai johdoksia. Muita i-vartaloisia eläimen karvan väriin liittyviä nimityksiä ovat harmi ja musti. Mahdollisesti ne on kaikki johdettu samalla johtimella. Vanhan i-johdoksen sanasta halla tulisi kuitenkin olla muotoa **hallo(i); halli on pakko olettaa uudemmaksi johdokseksi, joka on saanut i-loppunsa lähinnä sanan musti mallin mukaan. Tällöin sana olisi kuitenkin kantasuomea selvästi uudempi, joten sen laaja levikki itämerensuomessa pitäisi selittää joko sen lainautumisella murteesta toiseen tai samanlaisella sananjohdolla eri puolilla kielialuetta ilman keskinäistä yhteyttä. Niinpä johdosetymologiakaan ei ole ongelmaton.