Etymologiadata:imsm:halla

From Sanat

*halla

Vastineet:

mksm. *halla < kksm. *šalna < vksm. *šalna (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:halla/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Thomsen 1869: 79 + ← ba vrt. lt šalnà [’pakkanen, kuura’] Ba -ln- edustuu sm -ll-nä myös sanassa villa ja vastaavasti myös muotoa ta mylne vastaa germaanisperäinen mylly.
Thomsen 1890: 147 + Puolesta Luonnonilmiöihin liittyvät balttilaislainoista myös härmä, keli, perkele, routa ja taivas
Nieminen 1934 FUF: 38–48 + Puolesta Kun kaksitavuisen sanan alkutavussa on ollut pitkä vokaali, diftongi tai lyhyen vokaalin ja nasaalin/likvidan yhtymä, edustuu jälkitavun ie :n jatkaja ims A:na
Suhonen 1988 UrLang: 607 + Puolesta Balttilaisperäisiä sääilmiöiden nimityksiä ovat myös helle ja kirsi
Salo 1997 БСИ: 88 + Puolesta Sääsanasto liittyy balttilaiskontaktien kaudella yleistyneeseen maanviljelyselinkeinoon
Koivulehto 2004 Suomen kansa: 81–2 + Puolesta Lähtömuoto ⇐ ba *šal-, josta myös lt šálti 'jäätyä, kylmetä'
Vaba 2010 LZAV: 77 + Puolesta Balttilaisperäisiä luonnonilmiöitten nimityksiä ovat myös hauri, karsi, kouko, rae, räntä, tarha, vi kirme, marg, terendama ja videvik
Lang 2016: 17 + Puolesta Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja kuten sanat sisar, morsian, tytär, heimo, hammas, kaula, leuka, napa, leppä, metsä, harakka, tyhjä, heinä ja halla.

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:halla