Etymologiadata:imsm:halla/KBL

*HALLA > sm ka halla, ve hala, va alla, vi uk hall: -a, li åla s. ⇒ *halli (: -i-) > sm ka halli, vi hall (→ va halli), uk halĺ, li aļ a./s.

*halla A yöpakkanen; B kuura, härmä; J kipu; suru, mielipaha; L kaihi

Merkitysten levikki

A	A	A	A	A	Ab	Ab	A	ABJ	ABJl	A	A
						A
	ab	AB	AB	AB	AB	Ab
	AB		AB	AB	AB

vsm AB

> K L ald, L alg; ⇒ vsm Lo–Au hallava, Hä Kp Pe halleva, Pe hallea ’harma|htava, -antuva’; K allas A; R (I) K–S halle, M–V hallõh ABHL

*halli D a. harmaa; s. harmaakarvainen eläin; E harmaahylje; F raaka; G vihreä; H home; K horkka, malaria; L kaihi

Merkitysten levikki

D	De	D	De	D	D	De	d	d
						D
	DefgL	DeFGk	Dk	Dk	DEH	D
	E		DhK	DK	DhK

vsm vvi vuk D

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šalna → ksaa 1176 *sōlnē kaste > P (E Pi–T) suoldni kaste; usva; halla

← baP *šalnā < kba *śal^hna^h > lt šalnà halla, yöpakkanen; 2 yöpakkaskausi; 3 huurre, härmä, kuura; 4 kylmyys; lv sal̑na 1 halla, routa, huurre, kuura; 2 vaaleanharmaa lehmä; ven-ksl слана, kesl slána kuura, huurre ym. sl

⇒ lv sal̑ns harmaa (hevonen t. nauta), kimo, hallava; haaleanvärinen

⇒ lt šal̃nis, -ė harmaa nauta; kimo; lv salnis kimo

⇐ kba *śal^h-> lt šálti: šą̃la ~ šála ~ šálsta (ym.): šãlo ~ šãlė 1 olla kylmä (sää), pakastaa; 2 jäädyttää, kylmettää; 3 jäätyä; 4 palella, paleltua; palelluttaa; 5–8 kylmettyä; kylmetä; lv sal̑t: sal̑st ~ saļa: sala 1 palella, paleltua; olla kylmä (sää); jäätyä; 2 hyytyä, juoksettua

(EDBIL, SEJL) < kie *ḱolH- (AlEW, SEJL) ⇒ msk héla kuura, huurre

Thomsen 1869: 79 yhdistää sm halla ← lt šalna. Thomsen 1890: 220–1 esittää s:n halla johdoksina myös sanat halli, hallava, hallea ja halle = M–V hallõh sekä ksm lainana saa s:n suoldni. Mts. 245 Thomsen huomauttaa myös a:n *haljas vaikuttaneen näihin johdoksiin, tarkoittaen ilmeisesti merkityksiä FG ’raaka, vihreä’ = *haljas AB.

Thomsenin 1890: 221 kirjoittamaa on mahdollista tulkita myös niin, että *halli on suoraan ← lv salns, salnis, lt šal̃nis. SKES:n s.v. halli mukaan ne ovat ”osaksi nähtävästi halla sanan johdannaisia, osaksi ehkä suoranaista lainaa balttil. taholta.”

Suhonen 1980: 209 ehdottaa sanan halli merkityksenkehitykseksi ’homeen väri’ > ’harmaa’ > ’harmaahylje’.

Kosken 1983: 176–82 mukaan a:n halli kehitys perusvärinnimitykseksi ’harmaa’ on alkanut pohjoisvirosta ja lähtökohtana on ollut harmaantuneitten hiusten ja parran väri; myös ’harmaakarvaisen eläimen’ merkitys on vanha, kun taas tarkempi merkitys ’harmaahylje’ on samoin levinnyt pohjoisvirosta muualle ims:een. Kosken mt. 182–4 mukaan v:ien hallistaa ja hallistua ’harmaantua’ kantana on halla eikä halli.

Rätsepan 1985: 59 mukaan ’harmaa’ on Berlinin ja Kayn teorian nojalla todennäköisimmin nuorimpia perusvärinnimityksiä, joten suoraksi balttilaislainaksi se sopii huonosti.

Päätelmät

Kuten *harmi ~ *harmaga, on myös *halli ~ hallava ~ hallea motivaatioltaan ’härmän väri’, ilmeisesti alkuaan karvoituksesta puhuttaessa. Merkityksestä D ovat kehittyneet EHKL, kaikki mahdollisesti tabun kautta. Merkitykset FG ovat a:n *haljas vaikutusta. Merkitys J ’mielipaha’ on merkityksen A ’yöpakkanen’ abstrahoituma. Merkitykset AB palautuvat suoraan ba originaaliin.

Sanan *halli adjektiivinen käyttö näyttää pohjautuvan substantiiviseen eläimennimijohdokseen. Se voisi olla erillinen laina < kksm *šalnëj(i) ← baP < *šalnias ~ *šalnīs < kba *śal^hnias (> lt šalnis, lv salnis). Kuten s:ssa *hirvi, tulisi maskuliinin päätteen jäädä edustumatta, mutta siitä poiketen olisi oletettava yleisluontoisen ba johtimen *-ias ~ -īs edustuneen Ej(i)-aineksena, joka sitten olisi levinnyt kantasuomessa yleisemminkin värikantaisten kotieläimen-nimien johtimena.

Tämä mahdollisesti balttilaisperäinen johdin näyttää muodostaneet aivan vanhimpia ims i-vartaloisia nomineita; sittemmin i-vartalot ovat levinneet sekä verbi- ja nominikantaisten, *-j-aineksen sisältävien johdosten että slaavilaisten ja muinaisskandinaavisten lainojen myötä. Yksi *-j-johtimen tehtävistä on ollut deminutiivistaa nomineita (Hakulinen 1979: 122), mikä merkityksen puolesta sopisi kotieläimennimienkin selitykseksi, mutta ksm *-j-johtimella a-vartaloista muodostetut johdokset ovat o-päätteisiä, kun taas i-päätteisiä deminutiiveja on a-vartaloista saatu vasta ksm johdossuhteen hämärryttyä ims kielissä. Koska värikantaiset kotieläimennimet kuten *halli ja *harmi ovat kuitenkin kauttaaltaan i-päätteisiä ja laajalevikkisiä, tulee eläimennimijohtimen -i (? < kksm *-Ej(i)) erillisyyttä ja balttilaislähtöisyyttä ainakin toistaiseksi pitää mahdollisena. Balttilaiset eläimennimitykset lienevät ainakin motivoineet johdosta.

*halla ← ba; *halli joko ← ba t. ⇐ *halla.