Etymologiadata:imsm:halëda

From Sanat

*halëda

Vastineet:

mksm. *halëda (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

haalea (Alm 1735; yl.), halea (1654; VarsSm Satak EPohjanm), halja (1732; VarsSm LUus) ’lenseä, lauha (esim. vesi, ilma); vaalea, haalistunut, kalpea; sininen (erik. vaaleansininen); laimea, laiha, heikko; lauhkea, surullinen / lau(warm); fahl, hell(blau); blaß’, haaleta, haalistua
~ ink hāliahaalea; haalean värinen’, hallīasuru, ikävä’ | ka hoalie, hoalakkahaalea, vaalea, kalpea, vähäverinen’, hoalistoahaalistaa, vaalentaa, lämmittää haaleaksi’, hoalistuoilmasta: lämmetä; haalistua, vaaleta, virttyä’, halievaalea, kelmeä, kirkas, valju, haalea; rakas, armas, kiintynyt jhk’ | va (Kukk) halliaikävä’ | vi hale (g. -da) ’haikea, surullinen, murheellinen; surkea, kurja, viheliäinen; säälittävä, surkuteltava; (murt.) vaalea, heikosti värjätty’, halastadaarmahtaa, antaa armoa; sääliä’ | li alāstə id., alāstliarmelias’.
Lähdekirjallisuus:
  • J. Krohn 1872 Suomi 2:10 137 (sm halea ~ vi hale)
  • Kettunen 1938 LivW 7 (vi halastada ~ li)
  • SKES 1955 45 (sm ~ li)
  • EEW 1982–83 268 (vi sanojen yhteyteen kuuluu varmasti vain li ja sm halea ’surullinen’)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Johdos
Lähde, s. Väite Argumentit
Hakulinen 1974 FS Kuusi: 104 + halata ~ haluta Vrt. verbin merkityksenkehitys ’tuntea kipua’ > ’tuntea ikävää’ > ’tuntea hellyyttä, sääliä’ > ’helliä’ > ’syleillä’
Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Suhonen 1989 SUSA: 215–7 + ~ vs halamahala- ← ba vrt. lt žalà ’harmi, haitta; sairaus; riita’ Myös sa Leid ja ven жаль merkitsevät sekä ’kipua’ ja ’epäonnea’ että ’myötätuntoa’
Slaavilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Suhonen 1989 SUSA: 215–7 - ei ← ven жаль ’kipu; myötätunto’ eikä ~ halata ’tahtoa’ ← ge Slaavilaiskontaktien aikana mksm:ssa ei ž enää substituoitunut → ims h
Viitso 1992 FuGeSl: 186 + Tarkennus: vrt. myös slov tšek žal ’suru’ Ksm š > h myös sl lainoissa hauki ja hirsi

Hylätty etymologia: johdos (onom-)deskr ~ vs hõla ’kaipaus, himo’ , ks. Nikkilä 2001 LU 60

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

EVE:n sana-artikkeli

EVE:haalea

Keskustelu

Tässä on joutunut kaksi erilähtöistä sanuetta yhteen. Tässä mainittu karjalan hoalie 'ei kuuma eikä kylmä' liittyy sanueeseen, jolla on ims. merkitykset 'kirkas; vaalea, haalistunut, kalvakka, kelmeä; vaaleansininen; laimea, väljähtynyt (juoma t. keitto); ei kuuma eikä kylmä' (Etymologiadata:imsm:haljas/KBL). Eteläviron hallõ ja liivin johdos alāstõ sen sijaan liittyvät sanueeseen, jolla on ims merkitykset 'surkea, kurja, säälittävä; haikea, surullinen, alakuloinen; hellä, lempeä, herkkä, armollinen; sääli, surku, ikävä' (Etymologiadata:imsm:halëda/KBL). Muilla ims vastineilla on kummankinlaisia merkityksiä.

Sanueitten lainanlähteinä on kaksi eri balttilaista adjektiivia. Kummallekin sanueelle voisi siis tehdä YSuS:oon oman sivun.

Toinen mahdollisuus olisi tulkita, että oman sivunsa tarvitsee vain suruun ja sääliin viittaava adjektiivi, sillä väri/pitoisuus/lämpösana on johdos haljas-adjektiivista. Tällöin tälle halëda-sivulle riittäisi se muutos, että karjalan vastine poistettaisiin.

Jään nyt odottamaan teidän hyväksyntäänne (etenkin Petrin) tämän sivun muuttamisesta ennen kuin viimeistelen yleistajuisen halea-artikkelin. --Sjunttila (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 19.19 (EEST)

Päivitin nyt sivun Petrin kanssa käydyn FB–keskustelun pohjalta.--Sjunttila (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 19.00 (EEST)