Etymologiadata:imsm:alka-
*alka-
Vastineet:
- Suomi: alkaa
- Karjala: alkoa
- Vepsä: augotada←
- Vatja: alkaa
- Pohjoisviro: algama
- Eteläviro: algnõma←
- Liivi:
mksm. *alka- < kksm. *alka- < vksm. *alka- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
alkaa (Agr; yl.) ’anfangen’, johd. alku, alje: mon. alkeet ’alku, -oppi, -tieto, -tiedot; itu, aihe jne.’, alkeella, alkeissa jne. (STS 1766 »owat sodan alkeisa»), uud. mm.: alkeinen (Eurén 1860), alkeellinen (Europ 1853) ’elementaarinen; alkukantainen, kehittymätön’ (murt. hajat.; kumpikin sana lienee ositt. < kirjak.), alkeiskoulu (Hannikainen 1845), alkeisopetus (Lönnr 1874) yms., aljeta ’alkaa’, aloittaa (ks. tätä) jne.
~ ink alkā, alkua ’alkaa’, alku, aloittā, aluttā ’aloittaa’ | ka alkoa ’alkaa’, alku, alottoa, aluttoa ’aloittaa’ | ly algottada ’alkaa’ | ve augotada id., aug (mon. -ud) ’alku; taikinan alustusaine l. juuri’ | va alkā, alkua ’alkaa’, alku, alge̮tuz ’aloitus’ | vi alata (prs. algan) ’alkaa’, algatada (ehkä uud.) ’aloittaa, panna vireille’, alg (g. alu) ’alku’, alg (g. ala) ’alkuperä jne.’ (1800-luvun uud. algu- ’alku’ ja alge, mon. alged ’alkeet’ ositt. < sm)
~ ink alkā, alkua ’alkaa’, alku, aloittā, aluttā ’aloittaa’ | ka alkoa ’alkaa’, alku, alottoa, aluttoa ’aloittaa’ | ly algottada ’alkaa’ | ve augotada id., aug (mon. -ud) ’alku; taikinan alustusaine l. juuri’ | va alkā, alkua ’alkaa’, alku, alge̮tuz ’aloitus’ | vi alata (prs. algan) ’alkaa’, algatada (ehkä uud.) ’aloittaa, panna vireille’, alg (g. alu) ’alku’, alg (g. ala) ’alkuperä jne.’ (1800-luvun uud. algu- ’alku’ ja alge, mon. alged ’alkeet’ ositt. < sm)
= lp (jollei < sm) alˈget ’alkaa’, alˈgo ’alku’ | vogE awəl, I owl, L P ɔ̄wl ’alku; loppu, -pää’ | ostjI aləŋ ’alku; loppu’, E otəŋ ’loppu(pää, -kappale)’, P aləŋ ’etu- t. takapää; alku, loppu’ || ? samJn oðo ’aiemmin, ennen’ | ? slk ol ’yläosa, pää; (puun) latva’ | ? Km Kb ulu ’pää’.
Lähdekirjallisuus:
- Castrén Suomi 1844 30 (sm ~ lp)
- Lönnrot 1854 Enare 218 (+ lpIn)
- Ahlqvist 1856 WotGr 121 (+ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 115 (+ ostj vog sam; lp < sm)
- Paasonen & Donner 1926 OstjW 161
- SKES 1955 15 (? vog ? ostj ? sam; lp ? < sm)
- FUV 1955 71 (sm ~ vog ? ostj)
- FUV2 1977 88 (? vog ? ostj)
- EEW 1982–83 60 (vi ositt. < sm)
- Häkkinen 1987 ES 10
- UEW 1988 6–7
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1912–14 FUFA: 115 | + | = mns aul, hnt aləŋ, slk ol, kam koib ulu; saaP álgit ← ims | ||||
| Sammallahti 1998: 228, 267–8 | x | Tarkennus: = saaP vuolgit ellei tämä = ksm *valka-; saaP álgit ← ims | ksm *a-, *va- = saaP vuo- |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Ovatko esitetyt mansin, hantin ja samojedikielten vastineet äänteellisesti mahdollisia? Semanttisesti voisivat olla. --Sjunttila (keskustelu) 8. tammikuuta 2023 kello 20.04 (EET)
- Selkupin ja kamassin vastineet (< ksm. *olu 'alku') eivät tosiaan kovin hyvin äänteellisesti sovi. Äänteellisesti hieman parempana (ei ongelmattomana) mutta semanttisesti hankalampana vastineena ehkä voisi harkita vartaloa *ulko. Enetsin vastine on ihan sinnepäin-puutaheinää ja yhteenkuuluvuus edellistenkin kanssa on jo kumottu.
- Hantin ja mansin sanat ovat hankalampia ja näyttävät edelleen harkinnanvaraiselta. Jo niiden yhteen kuuluvuus ehkä vihjaa hantissa olleen jonkin kehityksen tapaan *aaɣəl-əŋ > *aaləŋ, ja tämä esihantilainen *aaɣəl- voisi sopia vastineeksi *alka-asulle. Toisaalta suhde ms *ɣl ~ ha. *l minusta voisi viitata myös alkuperäiseen yhtymään *wl (vrt. *täüci ~ ms *tääɣəl, ha *täl), jolloin tultaisiinkin huonosti yhteen sopivaan kugr. asuun *awlV tai *awdV.
- Vielä muutakin ongelmaa on ja koko rinnastus kaipaisi perusteellista uudelleenarviointia kirjallisuudessa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. tammikuuta 2023 kello 21.28 (EET)
Etelävirossa on EMS:n mukaan myös Leivun `algõma, Harglan `algma, molemmilla preesensvartalo alõ-. Nämä vaikuttavat rakenteeltaan alkuperäisemmiltä kuin YSuS:n nyt mainitsema algnõma. Niiden E-vartaloisuus on epäodotuksenmukaista, mutta ehkä ne kuitenkin pitäisi nostaa ims. vastineitten listaan algnõma-muodon paikalle? --Sjunttila (keskustelu) 9. tammikuuta 2023 kello 20.03 (EET)
- Joo, vaikuttavat tosiaan primäärimmiltä. Näiden lisäksi Harglassa ja Leivussa näyttää esiintyvän myös intransitiivistettu johdos `alguma. --Juha Kuokkala (keskustelu) 9. tammikuuta 2023 kello 20.19 (EET)