Etymologiadata talk:imsm:alka-

Sivun sisältöä ei tueta muilla kielillä.
Sanatista

Ovatko esitetyt mansin, hantin ja samojedikielten vastineet äänteellisesti mahdollisia? Semanttisesti voisivat olla. --Sjunttila (keskustelu) 8. tammikuuta 2023 kello 20.04 (EET)

Selkupin ja kamassin vastineet (< ksm. *olu 'alku') eivät tosiaan kovin hyvin äänteellisesti sovi. Äänteellisesti hieman parempana (ei ongelmattomana) mutta semanttisesti hankalampana vastineena ehkä voisi harkita vartaloa *ulko. Enetsin vastine on ihan sinnepäin-puutaheinää ja yhteenkuuluvuus edellistenkin kanssa on jo kumottu.
Hantin ja mansin sanat ovat hankalampia ja näyttävät edelleen harkinnanvaraiselta. Jo niiden yhteen kuuluvuus ehkä vihjaa hantissa olleen jonkin kehityksen tapaan *aaɣəl-əŋ > *aaləŋ, ja tämä esihantilainen *aaɣəl- voisi sopia vastineeksi *alka-asulle. Toisaalta suhde ms *ɣl ~ ha. *l minusta voisi viitata myös alkuperäiseen yhtymään *wl (vrt. *täüci ~ ms *tääɣəl, ha *täl), jolloin tultaisiinkin huonosti yhteen sopivaan kugr. asuun *awlV tai *awdV.
Vielä muutakin ongelmaa on ja koko rinnastus kaipaisi perusteellista uudelleenarviointia kirjallisuudessa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. tammikuuta 2023 kello 21.28 (EET)

Etelävirossa on EMS:n mukaan myös Leivun `algõma, Harglan `algma, molemmilla preesensvartalo alõ-. Nämä vaikuttavat rakenteeltaan alkuperäisemmiltä kuin YSuS:n nyt mainitsema algnõma. Niiden E-vartaloisuus on epäodotuksenmukaista, mutta ehkä ne kuitenkin pitäisi nostaa ims. vastineitten listaan algnõma-muodon paikalle? --Sjunttila (keskustelu) 9. tammikuuta 2023 kello 20.03 (EET)

Joo, vaikuttavat tosiaan primäärimmiltä. Näiden lisäksi Harglassa ja Leivussa näyttää esiintyvän myös intransitiivistettu johdos `alguma. --Juha Kuokkala (keskustelu) 9. tammikuuta 2023 kello 20.19 (EET)