EVE:nainen

Sanatista

nainen

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *naicë-

  • suomen nainen
  • karjalan naine
  • vepsän naine
  • vatjan nain
  • viron naine
  • eteläviron naanõ
  • liivin nai

Levikki ja merkitykset

Nainen vastineineen merkisee useimmissa itämerensuomalaisissa kielissä aikuista naispuolista ihmistä, suomen ulkopuolella kaikkialla myös aviovaimoa. Vepsän sanakirjat mainitsevat sanalle naine merkitykset 'vaimo', 'morsian' ja 'miniä', mutta eivät 'naisen' merkitystä; myös lyydissä 'vaimo' on sanan tavallinen merkitys, 'nainen' harvinaisempi.

Alkuperä

Sana nainen on johdos samasta vartalosta kuin verbi naida, jota itämerensuomalaisissa kielissä yleensä käytetään miehen naimisiin menemisestä. Sanavartalo on ikivanha, koska siitä on johdoksia tai ehkä johtamattomiakin vastineita kautta uralilaisen kielikunnan: pohjoissaamen njiŋŋálas ’naaras’, ersän ни ’vaimo’, etelämansin ’nainen, vaimo, naaras’ ja/tai nǟji ’rouva (myös korttipelissä)’, pohjoishantin niŋ ’nainen, vaimo’ ja/tai naj ’hallitsijanainen’, unkarin ’nainen’, tundranenetsin ńē, selkupin neä ’vaimo’ sekä kamassin ja matorin ne ’nainen, vaimo’. Näiden sanojen äännesuhteissa on kuitenkin runsaasti epäsäännöllisyyttä. Useille mahdollinen kantauralin rekonstruktio olisi *näγə tai *näjə, josta kantasuomen sana voisi olla takavokaalistunut variantti. Mahdollisesti samakantainen vanha johdos on myös neiti (< *näj-tə), ks. neito ja neitsyt.