nainen

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *naicë-

suomen nainen
karjalan naine
vepsän naine
vatjan nain
viron naine
eteläviron naanõ
liivin nai

Levikki ja merkitykset

vanha kirjasuomi · suomi · karjala · vatja · viro ja eteläviro · liivi

Nainen vastineineen merkisee useimmissa itämerensuomalaisissa kielissä aikuista naispuolista ihmistä, suomen ulkopuolella kaikkialla myös aviovaimoa. Vepsän sanakirjat mainitsevat sanalle naine merkitykset 'vaimo', 'morsian' ja 'miniä', mutta eivät 'naisen' merkitystä; myös lyydissä 'vaimo' on sanan tavallinen merkitys, 'nainen' harvinaisempi.

Alkuperä

Sana nainen on johdos samasta vartalosta kuin verbi naida, jota itämerensuomalaisissa kielissä yleensä käytetään miehen naimisiin menemisestä. Sanavartalo on ikivanha, koska siitä on johdoksia tai ehkä johtamattomiakin vastineita kautta uralilaisen kielikunnan: pohjoissaamen njiŋŋálas ’naaras’, ersän ни ’vaimo’, etelämansin nī ’nainen, vaimo, naaras’ ja/tai nǟji ’rouva (myös korttipelissä)’, pohjoishantin niŋ ’nainen, vaimo’ ja/tai naj ’hallitsijanainen’, unkarin nő ’nainen’, tundranenetsin ńē, selkupin neä ’vaimo’ sekä kamassin ja matorin ne ’nainen, vaimo’. Näiden sanojen äännesuhteissa on kuitenkin runsaasti epäsäännöllisyyttä. Useille mahdollinen kantauralin rekonstruktio olisi *näγə tai *näjə, josta kantasuomen sana voisi olla takavokaalistunut variantti. Mahdollisesti samakantainen vanha johdos on myös neiti (< *näj-tə), ks. neito ja neitsyt.