joki

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *joki

suomen joki
karjalan joki
vepsän jogi
vatjan jõtši
viron jõgi
eteläviron jõgi
liivin jo’ug

Levikki ja merkitykset

Joki vastineineen merkitsee kaikkialla itämerensuomessa suurehkoa luonnon virtavettä. Savonlinnan seudulla joki-sanan viittausala on laajentunut myös pellonojiin, paikoin viron murteissa taas joenvarsiniittyihin.

Alkuperä

Joki on vanha perintösana, jolla on vastineita useimmissa uralilaisissa kielihaaroissa. Näitä ovat pohjoissaamen johka 'joki' (vastineineen muissa saamelaiskielissä), mokšamordvan jov 'Mokša-joki', komin ю ja udmurtin ju-šur 'joki', itähantin ji̮γi̮ 'pieni joki' ja pohjoismansin jā 'joki' (vastineet kaikissa hantin ja mansin kielissä). Muinaisunkarin jokea merkinnyt jó esiintyy nykyisin vain paikannimissä.

Sanan vokaalisuhteet ovat osin epäsäännölliset: osa kielistä viittaa kantauralilaiseen lähtöasuun *jokə, osa asuun *jukə.

On mahdollista, että äänneasuun on joissain kielissä vaikuttanut lähimerkityksinen sana *juka (> suomen juka 'joenuoma', 'vesiputous' yms.).