EVE:itä

From Sanat

itä

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *itä

  • suomen itä
  • karjalan itä
  • vepsän '
  • vatjan itä
  • viron ida
  • eteläviron '
  • liivin idā

Levikki ja merkitykset

Itää ei idässä tunneta: karjalan kielessä sana on harvinainen ja puuttuu inkeroisesta, lyydistä ja vepsästä kokonaan. Suomessa se merkitsee kaikkialla samaa ilmansuuntaa ja sieltä puhaltavaa tuulta. Toisellakin puolella Suomenlahden on idällä sama merkitys, mutta vain vatjassa sekä Viron pohjoisrannikolla ja sen tuntumassa puhuttavassa virossa. Eteläviron kielestä sana puuttuu eikä sitä ole suurimmasta osasta Viron sisämaata merkitty mistään murteista. Viron länsirannikolla ja saarilla sana kuitenkin on ollut käytössä, samoin kuin liivissäkin, mutta täällä sen merkitys on 'koillinen' ja 'koillistuuli'.

Alkuperä

Itä jakaa saman vartalon kuin verbi itää, joka on tarkoittanut 'nousta esiin, tulla näkyviin'. Itähän – ja suviaikaan koillinen – on se ilmansuunta, josta aurinko nousee näkyviin. Verbi on selvästi vanha, peräisin jo kantauralista, joten vain itämerensuomalaisissa kielissä tunnettu nomini itä luultavasti perustuu siihen johdoksena, vaikka mitään johdinpäätettä siinä ei näy. Ilman johdinta sekä verbinä että nominina toimii uralilaisissa kielissä muutamia muitakin sanavartaloita, etenkin säähän tai keliin viittaavia, myös mm. tuuli ja kylmä.