Etymologiadata:imsm:itä

*itä

Vastineet:

• Suomi: itä
• Karjala: itä
• Vepsä:
• Vatja: itä
• Pohjoisviro: ida
• Eteläviro:
• Liivi: idā

mksm. *itä < kksm. *itä < vksm. *itä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

itä (Agr; yl.) ’Ost(en)’, i.-kaakko, -pohja (Agr ’koillistuuli’), itäinen
~ ink itä, -kakkoi ’itäkaakko’, -pohja ’koillinen’ | ka (? < sm) itä | va itä | vi ida ’itä; (murt.) koillinen’, idakagu ’itäkaakko’, idapõhi ’koillinen’ | li idā ’koillinen’, idā-puʾoi ’pohjoiskoillinen’. — Li > latv idis, idus ’koillinen, koillistuuli’.

Todennäk. kuuluu yhteen sanan itää kanssa (ks. tätä), alkumerkitys ’suunta, josta aurinko nousee eli »itää»’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 247 (sm ~ vi)
• Thomsen 1890 BFB 253 (sm ~ vi li; li > latv)
• Anderson 1893 Wandl 42 (~ itää)
• SKES 1955 111 (+ va)

[itä Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Johdos

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Anderson 1893: 42					~ itää
SKES 1955: s.v. itä		+			⇐ itää	alkumerkitys 'suunta, josta aurinko nousee eli »itää»'

EVE:n sana-artikkeli

EVE:itä