helle

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *heldeh

suomen helle
karjalan helleh
vepsän '
vatjan '
viron '
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

Helle merkitsee suomessa ja varsinaiskarjalassa kuumaa ja aurinkoista säätä, Pohjanmaan murteissa myös tulen hohkamaa kuumuutta, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa kuumaa ja hiostavaa oloa, siellä täällä Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla myös kiirettä, hoppua. Aunuksenkarjalassa helleh on adjektiivi 'helteinen, kuuma'.

Alkuperä

Suppeahkosta levikistänsä huolimatta helle on varmasti omaksuttu jo kantasuomeen balttilaisesta sanasta, jonka suora vastine on liettuan šil̃tis 'lämmin sää, lämpö', johdos adjektiivista šil̃tas 'lämmin'.

Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon murteista tavattu helle(k) 'ystävällinen, lempeä; antelias, armelias' on varmaankin eri sana, alkuaan *ek-johdos verbistä heltyä, joka puolestaan on adjektiivin hellä johdos. Tällä helle(k)-sanalla on suunnilleen samanmerkityksiset vastineet kaikkialla eteläisessä ja keskisessä itämerensuomessa, esim. viron helde.

Kummastakin erillinen sana on suomen kaakkoismurteitten helle 'hiutale; kale; hiilloksen valkea nokikerros': sillä on vastineena viron läntisten murteitten elles, joka merkitsee suunnilleen samaa. Nämä ovat helve 'hiutale' -sanan äännevariantteja.