Etymologiadata:imsm:heldeh
*heldeh
Vastineet:
mksm. *heldeh < kksm. *šelteš (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
helle (Agr helleh; useimm. murt.) ’Hitze’; johd. helteinen, helteä (Orivesi Urjala) id., heltää (paik. savmurt.) ’lämmittää, paahtaa’, (jos tähän) hellittää (laajalti murt.) id.
~ ka helleh ’helle; helteinen’
~ ka helleh ’helle; helteinen’
< baltt, vrt. liett šil̃tis ’lämpö’, šil̃tas, latv silts ’lämmin’, liett šìlti, latv silt ’lämmitä’.
Lähdekirjallisuus:
- Ojansuu 1921 Lisiä 7 (sm < liett)
- Kalima 1936 BL 100 (sm ? < baltt)
- SKES 1955 67 (+ ka; < baltt)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ojansuu 1921: 6–7 | + | ← ba vrt. lt šil̃tis ’lämpö’ | Lt -il- ~ sm -el- kuten lt -ir- ~ sm -er- lainassa herne ~ lt žirnis | |||
| Kalima 1936: 80 | + | Puolesta | Muista -ija-vartaloisista ba sanoista ksm *-eš-päätteisinä ovat lainautuneet herne ja toe | |||
| Salo 1997 БСИ: 88 | + | Puolesta | Sääsanasto liittyy balttilaiskontaktien kaudella yleistyneeseen maanviljelyselinkeinoon | |||
| Ritter 1998 ResB: 115 | + | Puolesta | Ksm *-i- > -e- h-n ja k-n jäljessä -l-n ja -r-n edellä | |||
| Plötz 2013 IJDLLR: 153 | + | Puolesta | *-eš-päätteisistä ba lainoista valtaosa palautuu *-ijas- ja *-ijā-päätteisiin kba muotoihin | |||
| Junttila 2015: 179 | + | Tarkennus | Ba lainoissa helle, herhiläinen, herne ja kelle saattaa edustua välivaihe kehityksessä ie l r > ba il ir, jolloin ne ovat vanhempia lainoja kuin hirsi ja kirsi |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli