Etymologiadata:imsm:heldeh

Sanatista

*heldeh

Vastineet:

  • Suomi: helle
  • Karjala: helleh
  • Vepsä:
  • Vatja:
  • Pohjoisviro:
  • Eteläviro:
  • Liivi:

mksm. *heldeh < kksm. *šelteš (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

helle (Agr helleh; useimm. murt.) ’Hitze’; johd. helteinen, helteä (Orivesi Urjala) id., heltää (paik. savmurt.) ’lämmittää, paahtaa’, (jos tähän) hellittää (laajalti murt.) id.
~ ka hellehhelle; helteinen
< baltt, vrt. liett šil̃tislämpö’, šil̃tas, latv siltslämmin’, liett šìlti, latv siltlämmitä’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ojansuu 1921 Lisiä 7 (sm < liett)
  • Kalima 1936 BL 100 (sm ? < baltt)
  • SKES 1955 67 (+ ka; < baltt)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Ojansuu 1921: 6–7 + ← ba vrt. lt šil̃tis ’lämpö’ Lt -il- ~ sm -el- kuten lt -ir- ~ sm -er- lainassa herne ~ lt žirnis
Kalima 1936: 80 + Puolesta Muista -ija-vartaloisista ba sanoista ksm *--päätteisinä ovat lainautuneet herne ja toe
Salo 1997 БСИ: 88 + Puolesta Sääsanasto liittyy balttilaiskontaktien kaudella yleistyneeseen maanviljelyselinkeinoon
Ritter 1998 ResB: 115 + Puolesta Ksm *-i- > -e- h-n ja k-n jäljessä -l-n ja -r-n edellä
Plötz 2013 IJDLLR: 153 + Puolesta *-eš-päätteisistä ba lainoista valtaosa palautuu *-ijas- ja *-ijā-päätteisiin kba muotoihin
Junttila 2015: 179 + Tarkennus Ba lainoissa helle, herhiläinen, herne ja kelle saattaa edustua välivaihe kehityksessä ie l r > ba il ir, jolloin ne ovat vanhempia lainoja kuin hirsi ja kirsi

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

EVE:n sana-artikkeli

EVE:helle

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:heldeh