Etymologiadata:imsm:heldeh/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*HELDEH > sm helle, ka helleh, va elle, vi S `elle, L elle: `elde (yks. gen. > vi helde → uk helde), li eldy, uk Se helleh a./s.

A kuuma aurinkoinen sää; tulen lämpö; B kuuma olo; C kiire, hoppu; D a. kuuma; E ystävällinen, lempeä; myöntyväinen; antelias, armelias; rakas; hellä; F kerkeä, kärkäs, sukkela; G hölmö; H s. hiutale; kale; hiilloksen valkea nokikerros

Merkitysten levikki
A Ac Ac A A Abe Ah ad D
E Eg Ef Ef Ef E
E E E E

vsm AbD, vvi vuk E

⇒ ink heltiä a. E; ~ (L) S (M) elles H; li eldi (? < *heltehinen) kunniallinen

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šelteš

← baP *šelti- < kba *śiltia- > lt šil̃tis 1 lämmin sää; lämmin kausi; lämpö; lämmin (sisä)ilma; 2 lämpötila; 3 tuli; 4 tulipalo; 5 valo, valonlähde, lamppu; 6 heikkous, heikotus; sydämellisyys

t. ← (tämän kantasana) baP *šeltas < kba *śiltas > lt šil̃tas, -à2 1–3 lämmin; lv sìlts lämmin

⇐ kba (EDBIL) *śil- (pr. *śil-hsta-) > lt šìlti1: šýla ~ šilsta ~ šil̃na ~ šỹlna ~ šinla: šýlo 1 lämmetä; 2 lämmitellä; 3 lämmittää; 4 hikoilla, hiota; 5 sulaa; 6 (kielt. yhteyksissä) pysyä, viipyä, säilyä; lv silt1: silsta: sila lämmetä

⇐ kie *ḱl- (LIV 323) ⇒ mia śrtáḥ kiehunut, keitetty; lat calēre olla lämmin, lämmittää;

? ~ lt šìlti2: šìlia ~ šìla ~ šela: šýlė 1 antaa, maksaa; 2 (refl.) huolehtia jstak; 3 hoitaa, toimittaa

Ojansuu 1921: 6–7 esittää sm sanalle ba alkuperää. Lt -il-yhtymän hän katsoo edustuvan -el-nä kuten lt -ir- edustuu -er-nä lainassa *herneh ~ lt žirnis. Kalima 1936a: 80 lisää, että muista -ija-vartaloisista ba sanoista ksm *--päätteisinä ovat lainautuneet *herneh ja *togëh. Ritter 1998: 115 täsmentää, että ksm *-i- > -e-muutos on tapahtunut h-n ja k-n jäljessä -l-n ja -r-n edellä.

Päätelmät

Ba etymologia on äänteellisesti mahdollinen ja merkitysten ABCD osalta ongelmaton. Sen perusteella ksm sanan alkumerkitys on ollut joko ’lämpö, kuumuus’ A t. ’lämmin, kuuma’ D. Edellisessä tapauksessa lähtömuotoa edustaa lt šil̃tis, jälkimmäisessä lt šil̃tas. Muodon puolesta kumpikin sopii.

Kk helle H ja (L) S (M) elles H ovat deskriptiivisiä äännevariantteja lähes yleisims (≠ va li T) s:lle *helbeh ’röyhy; kale; hede; ruumen; pieni lehti; neulanen; heltta t. pilli; irtonainen puunkuori; repale, lastu, suikale; lumihiutale’.

A:a *heldeh EFG pidetään yleensä (^EES s.v. helde) johdoksena a:sta *hellä, mutta -t- (:-d-) jää tällöin selittämättä. Tukea se ei saa translatiivisista -tU-verbijohdoksista *heltüdäk ja *heldit̆täk (hellä), sillä ne ovat pohjoisen levikkinsä perusteella erillinen ilmiö ja osin (L ’lauhtua; lämmetä; sulaa’) ehkä myös ⇐ *heldeh. V:n *heltüdäk partisiipeilta näyttävät M `eldin ’pilaantunut’ (? < ’lämmennyt’) ja Lei eldinu ’leppynyt, heltynyt’ lienevät a:n *heldeh johdoksia. Myös Sa heltää ’paahtaa, porottaa; päästellä, jatkaa herkeämättä’ on ⇐ *heldeh.

A:n *hellä laajasta merkityksestä C ovat oletettuun johdokseen voineet siirtyä luonteenpiirteisiin liittyvät merkitykset EF. Ne kuitenkin selittyvät myös metaforisina laajentumina ’kuumasta’ *heldeh D ’kärkkääseen’ F sekä ’lämpimästä’ yhtäältä ’lempeään’ E ja toisaalta ’hölmöön’ G. Tällöin vaikutus < *hellä C on voinut käynnistää merkityssiirtymän. Toisaalta liettuassa on myös alkuperältään tuntematon šìlti2, jonka vastineesta on ba lainojen lähtökieli voinut johtaa ’anteliasta’ ja ’hellää, huolehtivaista’ merkinneen adjektiivin (^hellä), joka yhdessä a:n baP *šeltas ’lämmin’ kanssa (mahdollisesti tähän sulautuneena) on voinut antaa a:lle *heldeh lähtömerkityksiksi niin ’kuuman’ D:n kuin ’lempeän’ E:n.

Joko EFG < D < A (> BC) ← ba s. *šelti- t. ABCEFG < D ← ba a. *šeltas.