EVE:halea

From Sanat

Etusivutunnus madallettuna.jpg

halea

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *halëda

  • suomen ha(a)lea
  • karjalan '
  • vepsän '
  • vatjan '
  • viron hale
  • eteläviron hallõ
  • liivin alāstõ←

Levikki ja merkitykset

suomi
viro
liivi
Halea ei kuulu suomen yleiskielen sanastoon, mutta on tavallinen sekä suomen lounais- että itämurteissa ja esiintyy myös pohjoismurteissa. Sanasta tavataan harvinaisena myös pitkävokaalinen variantti, mutta haalea on eri lähtöä.

Sanalla on vastineet inkeroisessa sekä kaikilla viron ja eteläviron murrealueilla. Sitä käytetään adjektiivina merkityksissä 'haikea, surullinen, alakuloinen; hellä, lempeä, herkkä, armollinen', virossa ja etelävirossa näitten lisäksi myös merkityksissä 'surkea, kurja, säälittävä'. Lisäksi se on käytössä substantiivina merkityksissä 'sääli, surku, ikävä'.

Varsinaiskarjalassa ja savolaismurteissa esiintyy myös erilähtöinen halie ~ hallee ym. merkityksissä 'mieluinen, rakas' ja 'ahne, perso'. Se on varmaankin haluta-verbin johdos.

Alkuperä

Halea on luultavasti johdettu kantasuomalaisesta, mutta kaikkialta itämerensuomesta sittemmin kadonneesta substantiivista *hala, jonka merkitykseksi voidaan rekonstruoida 'harmi, sääli'. Samasta substantiivista on johdettu myös verbejä, esimerkiksi eteläviron haladaq 'valittaa' ja viron halastada 'armahtaa; auttaa hädässä'. Substantiivi *hala on tällöin pääteltävissä balttilaiseksi lainaksi sanasta, jota liettuassa vastaa žala 'harmi, haitta; onnettomuus; sairaus; riita' ja venäjässä prefiksijohdos на