Etymologiadata talk:imsm:pe(i)ttä-

Eteläviron pi̬i̬tmä (< *peettä-) viittaa ilmeisestikin samanlaiseen muodon kahtalaisuuteen kuin verbeissä *kee-ttä- ~ *kei-ttä- ja *suu-tta- ~ *sui-tta-. Onkohan tällaisia tapauksia enempää, ja onko tämän variaation syntyä koskaan käsitelty missään? (Ja mistä tuo sana pi̬i̬tmä muuten löytyy, en ainakaan äkkiseltään löytänyt sitä sanakirjoista?) --Ante Aikio (keskustelu) 2. joulukuuta 2023 kello 10.01 (EET)

Ainakin EMS näyttää tuntevan pi̬i̬tmä-variantin Tarton murrealueen pitäjistä (Rannu, Nõo, Rõngu). --Juha Kuokkala (keskustelu) 5. joulukuuta 2023 kello 00.05 (EET)

Olen elänyt kauan käsityksessä, että keittää olisi vanha *-j-johdos eli *ke-i-ttä- < *kee-j-ttä-, mutta tämän olenkin tainnut alkujaan luoda ainoastaan lukemalla ehkä SKRK:n esitystä aiheesta virheellisesti. Mitään selvää viitettä tällaiselle en ainakaan enää osaa löytää.

V. 1949 artikkelissaanhan Itkonen selittää kahtalaisuutta konsonantti- ja vokaalivartaloiden erolla (*kej-ttä- vs. *keje-ttä > *kee-ttä-) tai sitten kronologiaerolla (*kee-ttä- uudempi johdos vasta kantaverbin kehityksen *kej- > *kee- jälkeen). Nykytilanteessa tämä ei aivan sellaisenaan enää toimi, mutta joillakin korjauksilla tätä voisi yrittää pelastaa. On toki epäilyttävää, että kaikissa kolmessa tapauksessa löytyy juuri vastaavuus pitkä vokaali etelästä ~ diftongi pohjoisesta, eikä juuri mitään merkityseroa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 19. maaliskuuta 2024 kello 00.02 (EET)