Etymologiadata talk:imsm:hüllü-

Vastine saamessa

Tällä sanalla näyttäisi olevan saamessa vastine, jota ei kai ole aiemmin huomattu: vrt. eteläsaam. salnjedh ~ salhnjedh 'hyllyä, notkua (esim. suo t. lattia jalkojen alla)', salhnje-jiegkie 'hyllyvä, notkuva suo'. Nämä voitaisiin palauttaa kantasaamen asuun *se̮lńe̮-. Ainoa ongelma on kai se, että saamessa on laajempilevikkin variantti jossa onkin ensi tavussa *i-vokaali (sekä nasaali *n eikä *ń): eteläsaam. sïlnedh 'hyllyä, notkua', luulajansaam. sillnat 'hyllyä, notkua; keikuttaa; ravistaa sekaisin', inarinsaam. silnâđ 'ravistaa t. polkea sekaisin' (< kantasaam. *silne̮-). Lisäksi pohjoissaamessa on tähän liittyvä vartalovokaaliltaan poikkeava verbi, jossa on vaihtelua ensi tavun *e̮:n ja *i:n välillä: saldnit ~ sildnit 'ravistaa sekaisin' (< *se̮lnē- ~ *silnē-). Jos vokaali *e̮ tulkitaan alkuperäiseksi ja *i sekundaariksi epäsäännölliseksi kehitykseksi, niin silloin yhdistys ims. *hüllü-vartaloon on mahdollinen: yhteinen kantamuoto olisi *šülni-. --Ante Aikio (keskustelu) 3. joulukuuta 2022 kello 22.22 (EET)

Saamessahan tunnetusti esiintyy lainoissa itämerensuomesta substituutiota *si-, *sü- → *ši-, *še̮-. Olisiko tässä vastaava tapaus mutta nasaaleilla? eli perintövastineita olisivat nuo *-ln-muodot, kun taas varhainen ims. *šüln-ü- → *se̮lńe̮-. --J. Pystynen (lähetä viesti) 9. joulukuuta 2022 kello 18.56 (EET)

Vokaalisto ja muita yhteyksiä

Sanueen vokaalisto *ü-ü laittaa epäilemään, onko tämä vanhoja "ü-umlaut"-tapauksia aiemmasta asusta *šellü- tai, Anten huomioiden mukaan siis, *šeln-ü- (= tyyppiä *lülü, *süntü-). Suomen murteista löytyykin hellua 'hyllyä, huojua', joka voisi olla vanha takavokaalinen rinnakkaisjohdos < *šeln-u-. Rinnastus saameen välttämättä tästä ei kärsi, jos kantasana silti olisi vanha *ə-vartalo, *šelnə-.

On myös sm. hillua, joka periaatteessa voisi viitata myöhäisempään mutta samantapaiseen kehitykseen y-y < *i-ü; mutta tämä voisi olla myös uudismuodoste kuten esim. hyllyä × killua. Sana on nykyään yleiskielinen, mutta SMS:n attestaatio on yllättävän suppeaa, lähinnä Pohjois-Savosta. Tässä tapauksessahan myös odottaisi itäsuomessa–karjalassa löytyvän asua ˣhillyä.

Etäisempiä yhteyksiä tuntuu olevan mm. sanueisiin helistä, heltta, heilua, mutta nämä nyt ihan ensin vaatisivat jonkinlaista lisäsegmentaatiota *šel-n-, joka toistaiseksi näyttää hankalalta oletukselta (esim. vaalean -ne-johdos on silti vokaalivartaloinen vaalene-, eikä mikään **wal-nə- > **valle-). --J. Pystynen (lähetä viesti) 9. joulukuuta 2022 kello 19.36 (EET)