Etymologiadata:imsm:ämmä

*ämmä

Vastineet:

• Suomi: ämmä
• Karjala: ämmä
• Vepsä:
• Vatja: ämmä
• Pohjoisviro: ämm
• Eteläviro: ämm
• Liivi: ǟma

mksm. *ämmä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ämmä (Agr; yl.) ’Alte, Weib’, murt. myös ’isoäiti; vaimo; kätilö’, yhd. ämmänlänget ’niskakorento’, ämmänsolmu, ämmänvirta (paik. PSm) ’takaisinvirtaus joen sivussa, akanvirta’, johd. ämmi (PSm) ’isoäiti, vanha nainen’, ämmämäinen
~ ink ämmä ’vanha nainen; isoäiti; anoppi; kätilö’ | ka ämmä, ämmö ’isoäiti; akka’, ämmätteä ’lellitellä, hemmotella’ | va ämmä ’anoppi’ | vi ämm (g. -a) id. | li ǟma ’äiti’

= lpN ebˈmui ’suuri ja kaunis, komea (ihminen t. eläin)’ (merk:n puolesta vrt. enä, josta eno, isä, josta sm iso, sekä emä, jolla niin ikään merk. ’suuri’ esim. emävale); lpN æmˈme ’vanha vaimo, ämmä’ < sm. — Alk. lasten- t. hoivakielen sana, vrt. emä, äijä, äiti.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 390 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 123 (+ va)
• Qvigstad 1881 Beiträge 119 (+ lp æmˈme)
• Thomsen 1890 BFB 53 (+ li)
• Karjalainen 1912–13 FUF 13 222 (+ lp æbmo; myös vog ama(kem) ’äiti(seni)’, ostj imi ’vanha nainen’)
• Setälä 1912–14 FUFA 12 27 (samoin; myös slk ima id.)
• Mägiste 1928 Demin 31 (+ ka)
• Lagercrantz 1939 LpWsch 119 (lp æmˈme < sm)
• Nirvi 1952 Suomi 106:1 141–46 (alk. lastenk. muodosteita)
• SKES 1978 1872 (+ ink; ~ lp, ei muita etäsukukielten vastineita)
• UEW 1988 83 (sam ~ ostj, ei sm)

[ämmä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ämmä