Etymologiadata:imsm:isä

Sanatista
(Ohjattu sivulta Etymologiadata:imsm:icä)

*isä

Vastineet:

mksm. *isä < kksm. *isä < vksm. *iśä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

isä (Agr; yl., murt. myös ’uros’) ’Vater; Männchen’, iso (demin., run.) ’isä, isäkulta’, isällinen, isätön, isintimä (ks. tätä), isäntä (ks. tätä), isänen (murt.) ’ukkonen’ (vrt. Agr Isoin Ilma id.), yhd. isoisä, isäpuoli, (jo Agr) isänmaa, (murt.) isäkissauroskissa’ jne.
~ ink isä, (run.) isoiisä’ | ka isäisä, (au ižä myös) koiras’, isähirviuroshirvi’, iso(i)isä’ | ly iža, ižäisä, koiras’ | ve iža id. | va isä | vi isa, E esä, edsä, jedsäisä’, murt. isuukkonen’ | li izāisä
= lpKld a̮´ǯǯisä’ (sm isä sanan äännevastine) ~ N (murt.) æč, æčče, In eeči, Ko ē´ččĕ, T jie´ǯǯĕ id. (viE esä sanan äännevastineita) | tšerL əzä, I iza, iźavanhempi veli; isän nuorempi veli’ | vogI L ǟśäidin isä’ | unk ősikivanha; esi-isä’, (HB, akk.) isemucutisämme’ || samJr nīśe | Jn äδǟ, eδe | T jase | slk ɛ̄s, as, ēχē, ēχisä’. — MdM ot́śäisän vanhempi veli’ on äänt. syistä tästä erotettava.
Lähdekirjallisuus:
  • Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
  • Gyarmathi 1799 Aff 70 (+ unk)
  • Klaproth 1823 AP 145 (+ sam)
  • Castrén Suomi 1845 181 (+ samJr)
  • Sjögren 1849 MélR 1 206 (+ li)
  • Lönnrot 1854 Enare 264 (+ lpIn eeči)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
  • MUSz 1873–81 857 (+ mdM tšer)
  • Setälä 1890–91 ÄH 233–34 (+ ka ve)
  • Liimola 1950 SUST 98 137 (+ vog)
  • Posti 1950 SUST 98 386 (+ ly)
  • SKES 1955 110
  • FUV 1955 16 (+ lpKld âččĕ = a̮´ǯǯ)
  • Joki 1956 FUFA 32 47 (mdM ei tähän)
  • TESz 3 1976 39–40
  • MSzFE 1978 516–17
  • Häkkinen 1987 ES 66–67
  • UEW 1988 78 (? mdM)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Gyarmathi 1799: 70 = unk ős 'ikivanha; esi-isä', vunk mon. 1. prs. yks. akk. isemucut 'isäämme'
Klaproth 1823: 145 = sam en (Mangaseja) essä, (Turuhansk) esse 'isä'
MUSz 1873: s.v. ős + + = saa(P áhčči) 'isä', mkš oćä 'isän vanhempi veli', ma иза 'vanhempi veli; isän nuorempi veli', unk [sekä sittemmin hylätyt ko mns ha]
Karjalainen 1913 FUF: 213–14 - = saaL áhttje, P áhčči, Ki аджь 'isä', mkš ma unk, mnsE ǟći 'isoisä', L ɔ̄ś 'isä, isänisä', P āś 'isä', haI ͑àťì ȧťi, P ȧśi 'isä'
Toivonen 1928 FUF: 136–7 x (Tarkennus:) = saaP (Reisivuono) æč, (Rautavuono) æččë, I eeči, Ko ee´čč, T jie´ǯǯĕ 'isä', mkš ma unk, nen[T] ńiśa, en[M] eśi, ngan ďesi̮ 'isä', slk[Ta e̮si̮, Ty āzǝ, K e̮ssǝ 'isä'] saaE aehtjie, U àhtjee, L áhttje, P áhčči, Ki аджь 'isä', mns ha erotettava näistä sekä vokaali- että konsonanttiedustuksensa takia
Liimola 1950 SUST: 137 + = saaP (Reisivuono Rautavuono) mkš ma unk, mnsI L ǟś 'äidinisä', nen ngan
FUV 1955: s.v. isä Tarkennus: = saaKi mkš ma unk sam; mahd. hoivakielestä
Joki 1956 FUFA: 47 - Tarkennus: mkš ei tähän mkš o- ei sovi
SSA 1992: s.v. isä x Puolesta (vasta-argumentein): = saaP ma unk mnsL ǟś, nen slk sm ja saaKi viittaavat *i-alkuiseen, vs ja saaI *e-alkuiseen lähtömuotoon
EWUng 1992: s.v. ős x Puolesta: = saaP ?mkš ma unk mnsL ǟś, nen slk unk vokaali pidennyt painollisessa asemassa; edustuksesta kur *-ć- > unk *-s- ks. paralleeleja
Sammallahti 1998: 227 x Tarkennus: = saaP Ki ym. < kur *iśä
Rätsep 2002: 106 - Puolesta (vasta-argumentein) samojedin vastineissa (ksam *ejsä >) äänteellistä epäsäännöllisyyttä
NES 2004: s.v. isä + Puolesta (vaihtoehtoisena) äänteellinen epäsäännöllisyys selitetty affektilla ja korkealla frekvenssillä
Kallio 2007 SUST: 241 + Tarkennus: < vksm *ićä ellei *iśä ~ *ićä sekä vs variantin (j)edsä affrikaatalla että muiden ims muotojen taustalle rekonstruoitavissa olevalla *-ś-:llä vastineita etäsukukielissä
EWTsch 2013: s.v. iza + Puolesta ma -a syntynyt redusoituneesta äänteestä [paralleelleja]; muutoksen ur *ć > *ź > kma *z ajoituksesta [paralleelleja]; ma ak-aines palautuu koordinatiivikompositioihin
Aikio 2014 FUF: 57 - Vastaan läntisissä saa muodoissa (< *āččē) ja koltassa (< *ičē) eri vokaali kuin In (< *eačē = vs esä) ja Ki (< *e̮čē = sm isä) muodoissa; mkš o- ja unk ő- eivät < ur *i- t. *e-; ksam *äjsä ei sovi -js-yhtymän vuoksi; nenT -će- < *-ʔkä-; sam sanat mainitaan sanakirjoissa hoivakielisinä
Kallio 2018 VIT: 131–2 x Tarkennus: < mksm *isä vvs isä > vs esä [ks. tarkempi ajoitus]
Holopainen 2019: 97–100 - Vastaan vs jedsä on vain setosta tavattu hoivakielinen muoto, joten ksm:een ei tarvitse palauttaa affrikaattaa; vs ja saaI vokalismin yhteensopivuuden osoittaa vvs isä sattumaksi; mkš o- edellyttää esimd vokalismia *i_a; edustuksesta unk s < kur *ć ei varmoja tapauksia; vunk i > unk ő epävarma; nen en slk muodot < ksam *ejsä, ngan < ksam *jesä
UED 2020: s.v. äććä ~ eć(ć)ä ~ ić(ć)ä ~ äjćä x + Tarkennus: vs esä (muodollisesti) = saaI eeči, T jieǯ̜ǯ̜e 'isä' (< ksaa *eaćē) < kur *ećä ~ ims (todnäk. myös > vs) = saaKi аджь (< ksaa *e̮ćē) < kur *ićä ~ saaE aehtjie, U àhtjee, L áhttje, P áhčči, Ko e´čč, ee´čč, (< ksaa *āććē ~ *ićē), mnsE ǟći isoisä, I ɔ̈̄ś, L ɔ̄ś, ɔ̈̄ś 'isänisä', P āś 'isä' (< kmns *ǟćī ~ *ǟćǝ), haI ȧťi, E aśǝ, P aśi, ȧśi 'isä' (< kha *ǟćǝj) < kur *äććä ~ mkš oćä (< kmd *oćä ?⇒ *oćǝŋ > ers оцюв, mkš oću 'suuri; vanhin, isäntä') < kur *ićća ~ ma иза, M ӹзä (< kma *ĭćä), mnsI L ǟś 'äidinisä' (< kmns *äćǝ) < kur *iććä ~ *eććä ~ vunk < kur *iććä ? ~ ngan < kur *jäć(ć)ä ~ nenT, enM, slk (< ksam *äjsä ~ *jäsä) < kur *äjćä md johdos, jolla ims merkitysparalleeli isäiso, tukee mkš sanan kuulumista tähän äänteellisestä epäsäännöllisyyttä huolimatta; mns vastineista [ks. tarkemmin]; sam vastineet äänteellisistä syistä epävarmoja


Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Tunkelo 1913 FUF: 118–19 + + + = ma иза 'vanhempi veli; isän nuorempi veli' < ksgr *iča ← kar (t. esiar) *ič́a 'isä' > mia īśa m. 'jolla on varaa jhk; omistaja; herra, valtias, Śiva' sgr affrikaattaa jatkaa vs rist´edsä 'kummi'; lähtömuoto < kie *ayḱ- ⇒ isl eiga 'omistaa; paritella'; sm isäntä vaikuttaa lainatun samasta ar sanueesta
Koivulehto 2001 StOr: 371–5 x + Tarkennus: = saa mnsL ǟś 'äidin isä' < ksgr *iśä; lähtömuodon vastineeksi sopii myös mia ī́ś- 'herra, ylimys, hallitsija'; ksam *ejsä joko ← ar t. miel. ← mns tm. sgr sana ei äänteellisesti sovi hoivakieliseksi; substituutio *ī → *i, koska pitkä vokaali ei mahdollinen A-vartalossa; sibilantin edustus kuten sanassa sata < ksgr śata; A-vartalona lainautunut myös sm viha ~ mia dvíṣ; sgr etuvokaalisuuden aiheuttanut sibilantin palataalisuus, joka myöhemmin on saamessa (kiltinän ulkopuolella) vielä etistänyt ensitavun vokaalin; merkitykseen vrt. johdosta sm isäntä; myös sm äiti on lainattu ei-primääristä (ge) 'äiti'-sanasta; mia muodot ⇐ īś- 'hallita, omistaa'; ks. lisää lähtömuodon ge vastineita
NES 2004: s.v. isä + Puolesta (vaihtoehtoisena) äänteellinen epäsäännöllisyys voi selittyä rinnakkaislainautumisista
Holopainen 2019: 97–100 + Vastaan (puoltoargumentein) kie sananalkuisen laryngaalin aiheuttama piteneminen jää edustumatta, mikä pätee useimpiin lainoihin; ur muodot edellyttävät aiempaa *-ć-tä, joka sopisi kar lainaan, kun taas ir lähtömuodosta odottaisi lainan muodoksi *isä t. *ičä; ks. semanttinen paralleeli ir kielistä; jukag ečē isä ← esisam *äjćä ? ← esiar
UED 2020: s.v. äććä ~ eć(ć)ä ~ ić(ć)ä ~ äjćä - - Vastaan ar sanoja vastaavat merkityksen puolesta vain yksittäisten ur kielihaarain johdokset, johtamaton sana on kaikkialla lähisukulaisen nimitys

EVE:n sana-artikkeli

EVE:isä

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:isä