Etymologiadata:imsm:isä/th
Ulkoasu
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Gyarmathi 1799: 70 | = unk ős 'ikivanha; esi-isä', vunk mon. 1. prs. yks. akk. isemucut 'isäämme' | |||||
Klaproth 1823: 145 | = sam en (Mangaseja) essä, (Turuhansk) esse 'isä' | |||||
MUSz 1873: s.v. ős | + | + | = saa(P áhčči) 'isä', mkš oćä 'isän vanhempi veli', ma иза 'vanhempi veli; isän nuorempi veli', unk [sekä sittemmin hylätyt ko mns ha] | |||
Karjalainen 1913 FUF: 213–14 | - | = saaL áhttje, P áhčči, Ki аджь 'isä', mkš ma unk, mnsE ǟći 'isoisä', L ɔ̄ś 'isä, isänisä', P āś 'isä', haI ͑àťì ȧťi, P ȧśi 'isä' | ||||
Toivonen 1928 FUF: 136–7 | x | (Tarkennus:) = saaP (Reisivuono) æč, (Rautavuono) æččë, I eeči, Ko ee´čč, T jie´ǯǯĕ 'isä', mkš ma unk, nen[T] ńiśa, en[M] eśi, ngan ďesi̮ 'isä', slk[Ta e̮si̮, Ty āzǝ, K e̮ssǝ 'isä'] | saaE aehtjie, U àhtjee, L áhttje, P áhčči, Ki аджь 'isä', mns ha erotettava näistä sekä vokaali- että konsonanttiedustuksensa takia | |||
Liimola 1950 SUST: 137 | + | = saaP (Reisivuono Rautavuono) mkš ma unk, mnsI L ǟś 'äidinisä', nen ngan | ||||
FUV 1955: s.v. isä | Tarkennus: = saaKi mkš ma unk sam; mahd. hoivakielestä | |||||
Joki 1956 FUFA: 47 | - | Tarkennus: mkš ei tähän | mkš o- ei sovi | |||
SSA 1992: s.v. isä | x | Puolesta (vasta-argumentein): = saaP ma unk mnsL ǟś, nen slk | sm ja saaKi viittaavat *i-alkuiseen, vs ja saaI *e-alkuiseen lähtömuotoon | |||
EWUng 1992: s.v. ős | x | Puolesta: = saaP ?mkš ma unk mnsL ǟś, nen slk | unk vokaali pidennyt painollisessa asemassa; edustuksesta kur *-ć- > unk *-s- ks. paralleeleja | |||
Sammallahti 1998: 227 | x | Tarkennus: = saaP Ki ym. < kur *iśä | ||||
Rätsep 2002: 106 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | samojedin vastineissa (ksam *ejsä >) äänteellistä epäsäännöllisyyttä | |||
NES 2004: s.v. isä | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | äänteellinen epäsäännöllisyys selitetty affektilla ja korkealla frekvenssillä | |||
Kallio 2007 SUST: 241 | + | Tarkennus: < vksm *ićä ellei *iśä ~ *ićä | sekä vs variantin (j)edsä affrikaatalla että muiden ims muotojen taustalle rekonstruoitavissa olevalla *-ś-:llä vastineita etäsukukielissä | |||
EWTsch 2013: s.v. iza | + | Puolesta | ma -a syntynyt redusoituneesta äänteestä [paralleelleja]; muutoksen ur *ć > *ź > kma *z ajoituksesta [paralleelleja]; ma ak-aines palautuu koordinatiivikompositioihin | |||
Aikio 2014 FUF: 57 | - | Vastaan | läntisissä saa muodoissa (< *āččē) ja koltassa (< *ičē) eri vokaali kuin In (< *eačē = vs esä) ja Ki (< *e̮čē = sm isä) muodoissa; mkš o- ja unk ő- eivät < ur *i- t. *e-; ksam *äjsä ei sovi -js-yhtymän vuoksi; nenT -će- < *-ʔkä-; sam sanat mainitaan sanakirjoissa hoivakielisinä | |||
Kallio 2018 VIT: 131–2 | x | Tarkennus: < mksm *isä | vvs isä > vs esä [ks. tarkempi ajoitus] | |||
Holopainen 2019: 97–100 | - | Vastaan | vs jedsä on vain setosta tavattu hoivakielinen muoto, joten ksm:een ei tarvitse palauttaa affrikaattaa; vs ja saaI vokalismin yhteensopivuuden osoittaa vvs isä sattumaksi; mkš o- edellyttää esimd vokalismia *i_a; edustuksesta unk s < kur *ć ei varmoja tapauksia; vunk i > unk ő epävarma; nen en slk muodot < ksam *ejsä, ngan < ksam *jesä | |||
UED 2020: s.v. äććä ~ eć(ć)ä ~ ić(ć)ä ~ äjćä | x | + | Tarkennus: vs esä (muodollisesti) = saaI eeči, T jieǯ̜ǯ̜e 'isä' (< ksaa *eaćē) < kur *ećä ~ ims (todnäk. myös > vs) = saaKi аджь (< ksaa *e̮ćē) < kur *ićä ~ saaE aehtjie, U àhtjee, L áhttje, P áhčči, Ko e´čč, ee´čč, (< ksaa *āććē ~ *ićē), mnsE ǟći isoisä, I ɔ̈̄ś, L ɔ̄ś, ɔ̈̄ś 'isänisä', P āś 'isä' (< kmns *ǟćī ~ *ǟćǝ), haI ȧťi, E aśǝ, P aśi, ȧśi 'isä' (< kha *ǟćǝj) < kur *äććä ~ mkš oćä (< kmd *oćä ?⇒ *oćǝŋ > ers оцюв, mkš oću 'suuri; vanhin, isäntä') < kur *ićća ~ ma иза, M ӹзä (< kma *ĭćä), mnsI L ǟś 'äidinisä' (< kmns *äćǝ) < kur *iććä ~ *eććä ~ vunk < kur *iććä ? ~ ngan < kur *jäć(ć)ä ~ nenT, enM, slk (< ksam *äjsä ~ *jäsä) < kur *äjćä | md johdos, jolla ims merkitysparalleeli isä ⇒ iso, tukee mkš sanan kuulumista tähän äänteellisestä epäsäännöllisyyttä huolimatta; mns vastineista [ks. tarkemmin]; sam vastineet äänteellisistä syistä epävarmoja |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Tunkelo 1913 FUF: 118–19 | + | + | + | = ma иза 'vanhempi veli; isän nuorempi veli' < ksgr *iča ← kar (t. esiar) *ič́a 'isä' > mia īśa m. 'jolla on varaa jhk; omistaja; herra, valtias, Śiva' | sgr affrikaattaa jatkaa vs rist´edsä 'kummi'; lähtömuoto < kie *ayḱ- ⇒ isl eiga 'omistaa; paritella'; sm isäntä vaikuttaa lainatun samasta ar sanueesta | |
Koivulehto 2001 StOr: 371–5 | x | + | Tarkennus: = saa mnsL ǟś 'äidin isä' < ksgr *iśä; lähtömuodon vastineeksi sopii myös mia ī́ś- 'herra, ylimys, hallitsija'; ksam *ejsä joko ← ar t. miel. ← mns tm. sgr | sana ei äänteellisesti sovi hoivakieliseksi; substituutio *ī → *i, koska pitkä vokaali ei mahdollinen A-vartalossa; sibilantin edustus kuten sanassa sata < ksgr śata; A-vartalona lainautunut myös sm viha ~ mia dvíṣ; sgr etuvokaalisuuden aiheuttanut sibilantin palataalisuus, joka myöhemmin on saamessa (kiltinän ulkopuolella) vielä etistänyt ensitavun vokaalin; merkitykseen vrt. johdosta sm isäntä; myös sm äiti on lainattu ei-primääristä (ge) 'äiti'-sanasta; mia muodot ⇐ īś- 'hallita, omistaa'; ks. lisää lähtömuodon ge vastineita | ||
NES 2004: s.v. isä | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | äänteellinen epäsäännöllisyys voi selittyä rinnakkaislainautumisista | |||
Holopainen 2019: 97–100 | + | Vastaan (puoltoargumentein) | kie sananalkuisen laryngaalin aiheuttama piteneminen jää edustumatta, mikä pätee useimpiin lainoihin; ur muodot edellyttävät aiempaa *-ć-tä, joka sopisi kar lainaan, kun taas ir lähtömuodosta odottaisi lainan muodoksi *isä t. *ičä; ks. semanttinen paralleeli ir kielistä; jukag ečē isä ← esisam *äjćä ? ← esiar | |||
UED 2020: s.v. äććä ~ eć(ć)ä ~ ić(ć)ä ~ äjćä | - | - | Vastaan | ar sanoja vastaavat merkityksen puolesta vain yksittäisten ur kielihaarain johdokset, johtamaton sana on kaikkialla lähisukulaisen nimitys |