Etymologiadata:imsm:vetä-/th

Uralilainen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Boller 1853 SbAW: 287					= ers murt. ved́ams 'taluttaa, viedä, kuljettaa, johtaa, vetää', unk vezet 'johtaa, ohjata, ajaa, kuljettaa; viedä, johtaa'
Budenz 1867 NyK: 470					= ers ветямс, murt. ved́ams, mkš vät́ǝms 'johtaa, ohjata', maL видаш : -ем 'ajaa, kuljettaa, ohjata; taluttaa, johdattaa, viedä', unk
Aikio 2015 ВЯР: 155	x				Tarkennus: = md, ma вÿдаш : -ем, L 'ajaa, kuljettaa, ohjata; taluttaa, johdattaa, viedä' (< kma *widem), unk < kur *wätä-	ims -e- epäsäännöllinen, mkš ja unk muotojen pohjalta rekonstruoitava *-ä-
Bjørn 2017: 115				-	Vastaan	Obugr ja sam vastineiden puuttuminen viittaa laina-alkuperään
Metsäranta 2020: 147–8	+	+	+		= md, ma, (⇒ kausat. *wätä-ptä- >) ko ve̮t- 'saavuttaa, saada kiinni, tavoittaa; ajaa takaa, hätyyttää', unk < kur *wätä-	Ko e̮, Jazva ȯ < kur *ä. [Ks. ko verbin merkityksestä ja johdoksista]

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	Väite	Argumentit
Tomaschek 1889 SbAW: 12			+	= ers murt.väd́ams ['taluttaa, viedä, kuljettaa, johtaa, vetää'], ma[L] видаш : -ем ['ajaa, kuljettaa, ohjata; taluttaa, johdattaa, viedä'] ← ar, vrt. mia vadh-, av vaδ- ['johtaa, vetää, raahata; naida']	Lähtömuoto = lt vedù, [mk]sl вєдѫ ['vien, kuljetan; nain']
ÁKE 1901: 630–1	x	-	+	= ers ветямс, murt. ved́ams 'taluttaa, viedä, kuljettaa, johtaa, vetää', mkš vät́ǝms 'johtaa, ohjata', ma вÿдаш : -ем, L 'ajaa, kuljettaa, ohjata; taluttaa, johdattaa, viedä', unk vezet 'johtaa, ohjata, ajaa, kuljettaa; viedä, johtaa' ← [ar, vrt.] av [kausat.] vāδayeⁱti 'vie, nai', sarikolin vaδ 'joh(dat)taa, tuoda, päästää'	Lähtömuoto ⇐ kie √vedh- 'johtaa' (⇒ mia) > lt mksl
Katz 2003: 188	-		x	Tarkennus: = (⇒) unk < sgr *wḗtä- (~ *wətä́ > md) ← vkar *wéd^hō- > av	Mkš ä epäselvä. Av verbi sekundaaristi iteratiivinen

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	Väite	Argumentit
Joki 1973: 344–5			+	= ers ветямс, murt. ved́ams 'taluttaa, viedä, kuljettaa, johtaa, vetää', mkš vät́ǝms, murt. väd́ǝms 'johtaa, ohjata', ma вÿдаш : -ем, L видаш : -ем 'ajaa, kuljettaa, ohjata; taluttaa, johdattaa, viedä', (⇒) unk vezet 'johtaa, ohjata, ajaa, kuljettaa; viedä, johtaa' < ksgr *vetä- ← kie *wedh- / *ə₁wed- > ia *vadh-, av vaδ- 'johtaa, vetää, raahata; naida' : kausat. vāδayeⁱti 'vie, nai' (⇒ mia vadhū́ḥ, av vaδū- 'morsian'); miir fedid vie, tuo, kantaa; menee', lt vèsti, mksl вєсти 'viedä, kuljettaa; naida', heet uwate- 'tuoda'
Koivulehto 1991: 49				Tarkennus: ← kie *(H)wed^h-
Koivulehto 2001 SUST: 238			+	Tarkennus: = md ma unk < ksgr *wetä- ← kie *wed^h-e/o- > av, lt
Bjørn 2017: 115	-		x	Tarkennus: < ksgr *weta ← kie t. esige–bsl *wed^h- > av, miir lt mksl, ?heet, ?luv uwata- 'tuoda, viedä'; ? ⇒ kr ἓδνα 'kapiot'	[Ks. tarkemmin ie vastineista]
AABLUS 2022: 40–2	x	+	x	Tarkennus: ? = ma ?? < kur *wetä- ← esiar, kie t. bsl prees. *(H)wed^h-e/o-, vrt. av	Ims verbiä vaikea palauttaa ur (md ?ma unk) muotoon *wätä- (? ← ar); lainautunut kielestä, jossa oli säilynyt kie preesensinmuodostus. Ur alkumerkitys näkyy usempien vastineiden perusteella olleen 'kuljettaa' t. 'ajaa' ja on voitu omaksua teknisen innovaation yhteydessä, ja ie naapurikansoilla kulkuneuvot olivat varmasti kehittyneempiä kuin uralilaisilla; esiar lainojen joukossa teknisiin innovaatioihin viittaavat myös kehrä ja mesi [ks. lisää paralleeleja]. Uskottavia kie lainaetymologioita on vähän, mutta lainakerrostuma-argumentin käytössä piilee kehäpäätelmän vaara.

Balttilaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
AABLUS 2022: 40-2, 92–3, 131	+	+	+		? ← ba prees. *veda (? → ers murt. ved́ams 'taluttaa, viedä, kuljettaa, johtaa, vetää', mkš murt. väd́ǝms 'johtaa, ohjata'), vrt. lt (vèsti :) vẽda, lv (vest :) vęd, mpr (infinit.) west(wey), mksl (вєсти :) вєдєть 'vie, kuljettaa; nai'	Jälkitavussa ä myös ba lainaverbeissä kestää ja ?kiistää [ks. tarkemmin md substituutiosta.] Yleisin ims merkitys 'kuljettaa'. Bsl temaattinen preesensinmuodostus mahdollisesti kantaindoeurooppalainen; lähtömuoto < kie *(H)wed^h-e/o- ⇒ av kausat. vāδayeⁱti 'vie, nai'.