Etymologiadata:imsm:toipu-

*toipu-

Vastineet:

• Suomi: toipua
• Karjala: toipuo
• Vepsä: toibuda
• Vatja:
• Pohjoisviro: toibuma
• Eteläviro: toibuma
• Liivi:

mksm. *toipu- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

toipua (Martti n. 1580; melko yl.) ’parantua, tervehtyä, voimistua; tointua; virkistyä / gesund werden, genesen, erstarken; sich fassen; sich erholen’, toivuttaa (Agr; harv. murt.) ’virkistää, saada toipumaan’, toipilas (uud.)
~ ka toipuo ’elpyä, piristyä, tulla tajuihinsa, selvitä, parantua’, toivuttoa ’parantaa, saada virkoamaan’ | ly toibduda ’toipua’ | veP toibuda id. | vi toibuda ’toipua, virkistyä, parantua’, toibutada ’parantaa, virkistää’ (sm > lpN doaiˈbat (Lu In) ’riutua (N); toipua (Lu In)’).

Todennäk. johd. samasta kantavartalosta kuin toimi¹, toimi², tointua ja toittaa, ks. näitä. Vrt. myös taju, taimi, taipua, taintua, taittaa.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 160a (sm ~ vi)
• Rapola 1928 toimi 124 (toipua ← toimi)
• Kettunen 1938 LivW 406 (sm ~ vi; vrt. li tāibaldə ’toipua sairaudesta’)
• SKES 1975 1329 (+ ka ly ve; sm ? ~ li; lp < sm)
• EEW 1982–83 3203 (li pikemmin sanan taipua yhteyteen)

[toipua Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:toipua