Etymologiadata:imsm:tül(c)cä

*tül(c)cä

Vastineet:

• Suomi: tyl(t)sä
• Karjala: tylttšä
• Vepsä: tül’c
• Vatja:
• Pohjoisviro: tülts
• Eteläviro:
• Liivi: tȭlza

mksm. *tül(c)cä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

tylsä (Agr; laajalti murt.) ’stumpf, nicht scharf; stumpfsinnig’, rinn. tyltsä (kaakkmurt. PKarj), tylttä (osin EKarj), tynsä (LUus ja ymp.) ’tylsä’, johd. tylsistyä, tylstyä, tylsyä; tylsimys, tylsyys, yhd. tylsämielinen
~ ink tültsä ’tylsä, huonosti leikkaava; huono kulkemaan (hevonen)’, tültsedä ’tylsistyä’ | ka tylttšä, -i ’tylsä; laiska, saamaton; taitamaton, hidas’, tyltšetä ’tylsyä’, tylttšyö ’id.; kyllästyä’ | ly tültše̮ ’tylsä’ | ve t́üuts, t́üĺts ’tylsä; tylsämielinen’, t́üutstuda ’tylstyä’ | vi (Wied) tülts, tilts ’tylsä, tylppä; heikko (aisti); avuton, tyhmä’ (sm murremuotoon tynsä vrt. lisäksi vi tönts ’tylsä’, murt. tünts ’heikko, hämärä (näkö)’) | li tē̮l(d)za ’tylsä (teräase); härskiintynyt’ (sm > lpN dilˈse (R Lu) ’tylsä (teräase); haluton, nirso; heikko (R Lu)’; sm ka > lpIn tulcce (Ko Kld) ’tylsä; tyhmä; penseä; huono syömään’).

Alk. ehkä sanan tyly yhteyteen kuuluvia johd:ia, kuten myös s.v. tylkeä ja tylppä main. sanat.

Lähdekirjallisuus:

• Lönnrot 1854 Enare 256 (sm ~ lpIn)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 109 (+ ve)
• Wiedemann 1859 MélR 3 691 (+ li)
• VW 1 1874 140 (+ vi)
• Budenz 1879 BB 4 241 (lp dilse < sm)
• Budenz 1884 NyK 18 308 (+ ka)
• Kettunen 1913 SUST 33 152 (vrt. vi murt. tönts)
• T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 82 (sm ~ lpIn; lpN < sm)
• Äimä 1919 SUST 45 275 (sm > lpIn Ko Kld)
• Mägiste 1925 Rosona 17 (+ ink)
• Toivonen 1928 FUF 19 207–08 (+ ly; sm ~ lpIn; lpN < sm)
• SKES 1975 1450 (lp dilˈse, tulcce < ims)

[tylsä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:tylsä