Etymologiadata:imsm:seppä
*seppä
Vastineet:
mksm. *seppä < kksm. *seppä < vksm. *śeppä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
seppä (Agr; yl.) ’Schmied’, merk. myös ’taitava, osaava (Agr sepesti ’mestarillisesti’; paik. murt.; Peräp Länsip varmaankin lp vaikutusta); eräs kovakuoriainen (laajalti murt.)’, seppo demin. (kansanr.), sepittää ’teettää t. korjauttaa sepällä (et. ISm ja Pohjanm); keksiä ja kertoa olemattomia; laatia, kyhätä (kirjoitus; Gottlund 1828; 1700 sevittää)’, sepustaa ’sepittää, kyhätä, rustata; laitella, korjailla; selittää’ (ellei kuulu v:n sepiä yhteyteen), yhd. kulta-, levy-, läkki-, puuseppä
~ ink seppä ’seppä’ | ka seppä ’seppä; mestari, taituri, tietäjä; eräs kovakuoriainen’, seppo (run.) ’seppä’, sepitä ’takoa, tehdä sepäntöitä; parantaa taikakeinoin; taikoa’ | ly šep ’seppä’ | ve sep ’seppä’ | va seppä id. | vi sepp (g. sepa) ’seppä; ammattilainen (Wied)’, sepistada ’takoa’, sepitseda ’sepittää, sepustaa; kyhätä’ | li siepā ’seppä; mestari; paininpuu’
~ ink seppä ’seppä’ | ka seppä ’seppä; mestari, taituri, tietäjä; eräs kovakuoriainen’, seppo (run.) ’seppä’, sepitä ’takoa, tehdä sepäntöitä; parantaa taikakeinoin; taikoa’ | ly šep ’seppä’ | ve sep ’seppä’ | va seppä id. | vi sepp (g. sepa) ’seppä; ammattilainen (Wied)’, sepistada ’takoa’, sepitseda ’sepittää, sepustaa; kyhätä’ | li siepā ’seppä; mestari; paininpuu’
= lp čæpˈpe ’taitava; (murt. myös) taituri, mestari’, N muorrâ-čæpˈpe (Lu In) ’puuseppä’, N golˈlĕ-čæpˈpe (In) ’kultaseppä’ | ? unk szép ’kaunis’.
Lähdekirjallisuus:
- Sajnovics 1770 DemH 44 (unk ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 3 37a (sm ~ vi)
- Sjögren 1839 GS 1 632 (sm ~ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 104 (+ ve)
- VW 2 1876 102 (+ li)
- Wichmann 1907–09 FUF 7 43 (sm ~ lp unk)
- Beronka 1922 SynIagttagelser 41 (sm ’taitava’ < lp)
- SKES 1969 999–1000 (+ ka ly; ? unk)
- TESz 3 1976 727
- MSzFE 1978 581–82
- UEW 1988 474–75 (sm vi lp ? unk)
- Sammallahti 1988 UrLang 548 (sgr)
- EWUng 1995 1420
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wichmann 1909 FUF: 43 | = saa(P čeahppi) 'taitava', unk szép 'kaunis' | |||||
| Rédei 1964 NyK: 105–6 | x | + | Tarkennus: = saaP čeahppi, Ki че̄ххьп 'taitava', unk (≠ ha) | sm–saa–unk kons. suhteet säännölliset; unk ensi tavun vokaali < ë säilynyt komparatiivimuodossa szebb; lukuisia semanttisia paralleeleja adjektiivin 'kaunis' kehityksestä | ||
| Róna-Tas 1978 NyÉ: 174 | Vastaan: unk szép ← turk *sip > tšuv шеп 'kaunis, hurmaava, hyvä' | |||||
| MSzFE 1978: s.v. szép | - | Puolesta | tšuv sana suppean levikkinsä takia tuskin unk sanan lähtömuoto | |||
| UEW 1988: s.v. śeppä | x | Tarkennus: ims saa ?unk < ksgr *śeppä 'taitava' | ||||
| Blažek 2010 JIES Monogr: 12–17 | x | - | + | - | Vastaan | unk szép poikkeaa ims–saa sanasta merkitykseltänsä ja on mieluummin ← turk, vrt. myös mišäärin šĕp, altain sep |
| WOT 2011: s.v. szép | x | - | + | - | Puolesta (vaihtoehtoisena): unk joko tähän tai ← turk | turkkilaislainan ongelmana epäodotuksenmukainen sibilantti sz (odottaisi s:ää [š]), joka esiintyy samasta originaalista lainatussa unk sanassa sebes); turk sana onom alkuperää (tšuv → tat шəп 'erinomainen, mainio, hyvä; nopea, sujuva') ja lainattu s-alkuisena myös osseettiin; ur etymologian ongelmina semantiikka 'taitava' > 'seppä' ja aukkoinen levikki |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Katz 2003: 138 | = saaP čeahppi, Ki че̄ххьп 'taitava', unk szép 'kaunis' < ksgr *śəppä ← vkar *śíkwō- > mia śíkvan- 'stark, tüchtig; geschickt, kunstfertig' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Blažek 2010 JIES Monogr: 12–17 | x | - | + | - | = saaE tjiehpie, U tjähpee, L tjiehppe, P čeahppi, I čeppi, Ko čeä´pp, Ki че̄ххьп, T čiex̜̄p̜e 'taitava' < *śeppä (< ksaa *ćε̄ppē) ← kar *śaipá- 'sulattaja(; seppä?)', vrt. av saēpa- 'metallien sulattaminen' | ar lainoissa on paralleeleina konsonanttisuhteelle ims s- = saa č- sanat sata ja sarvi; ba, ge ja sl lainoissa tätä suhdetta ei esiinny; *-ai- → *-e- myös ar lainassa ahtera; paralleeleja teonnimen ja tekijännimen suhteesta ie kielissä |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Arjalaisetymologia
Tämä kiinnostava lainaselitys jäi minulta huomaamatta väitöskirjaa tehdessä, mutta onneksi tajusin lisätä sen tänne. En ole huomannut etymologian herättäneen keskustelua muualla (vuoden 2010 jälkeen *śeppä-sanuetta on käsitellyt mm. WOT, mutta siinä ei nähdäkseni sanota mitään varsinaisesti uutta, joten en siihen lisännyt viitettä; Blažekin etymologiaa ei WOT mainitse).
Etymologia on nähdäkseni ihan lupaava selitys, muttei ongelmaton. Diftongin substituointi yksittäisvokaalilla on toki mahdollista, mutta olisi myös *ej tai *aj-sekvenssejä kuitenkin tähän löytynyt. Tietysti jokin fonotaktinen seikka voi olla kyseessä. Myöskin olisi hyvä nähdä rinnakkaistapauksia yksittäis-p:n substituoinnille *pp:llä. Foneettisesti tietenkin ihan uskottava mahdollisuus sinänsä, varsinkin muiden lainasanakerrostumien evidenssi huomioiden, mutta arjalaislainoista ei rinnakkaistapauksia tule mieleen. Siis tästä kanta-arjan asusta olisi voitu saada pikemmin *śajpa kuin *śeppä.
Herättääkö tämä vastaväitteitä tai muita ajatuksia, tai onko joku miettinyt tätä samaa etymologiaa? --Sholopainen (keskustelu) 19. heinäkuuta 2020 kello 20.39 (EEST)
- Fonotaktisestihan **śejppä olisi kantauralin tasossa mahdoton, mutta tämä ei paljoa auta niin kauan kuin geminaattakin pitäisi jotenkin selittää.
- Jännemmältä tässä oikeastaan kuulostaa idea unkarin sanan turkkilaisperäisyydestä. Suhde 'seppä' ~ 'sulattaa' on vähän epätriviaali, mutta ei läheskään niin paljon kuin 'seppä' ~ 'kaunis'. Onko tämäkin Blažekin oma idea vai löytyisiköhän tätä koskien jotain vanhempaa keskustelua? --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. heinäkuuta 2020 kello 02.35 (EEST)
- Unkarin sanan turkkilaisperäisyydestä löytyy paljon keskustelua, WOT:ssa on hyvin koottu aiempaa tutkimusta (vaikkei selvää vastausta tähän asiaan olekaan), ja tätä asiaa käsitellään EWUNg:ssa, TESz:ssä ym. Voin niitä argumentteja tänne listailla jossain vaiheessa. --Sholopainen (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 02.38 (EEST)
- Olennainen semanttinen suhdehan ei ole 'seppä' ~ 'kaunis', vaan 'taitava' ~ 'kaunis'. Saamen vastineen merkityshän on lähes yksinomaan 'taitava, hyvä (jossakin)', ja merkitys 'seppä' on saamessa aivan marginaalinen - se esiintyy joidenkin yhdyssanojen jälkiosissa, ja voinee olla suomen seppä-sanan vaikutusta (merkitys 'seppä' ilmaistaan saamessa ensi sijassa aivan muilla sanoilla). Ja onhan suomessakin murteittain merkitys 'taitava'. Semanttinen suhde 'taitava' ~ 'kaunis' on aika helposti ymmärrettävissä, ja rinnakkaistapauksiakin toki löytyy useita. Onko jossain edes esitetty että merkityksestä 'seppä' olisi syntynyt 'kaunis' (tai päinvastoin)? Toisaalta, olisin kyllä kiinnostunut lukemaan vähän yhteenvetoa unkarin sanan turkkilaisen etymologian argumentoinnista, jos joku on tähän tarkemmin perehtynyt. --Ante Aikio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 12.58 (EET)
- Unkarin sanan turkkilaisperäisyydestä löytyy paljon keskustelua, WOT:ssa on hyvin koottu aiempaa tutkimusta (vaikkei selvää vastausta tähän asiaan olekaan), ja tätä asiaa käsitellään EWUNg:ssa, TESz:ssä ym. Voin niitä argumentteja tänne listailla jossain vaiheessa. --Sholopainen (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 02.38 (EEST)