Etymologiadata:imsm:seppä

From Sanat

*seppä

Vastineet:

mksm. *seppä < kksm. *seppä < vksm. *śeppä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

seppä (Agr; yl.) ’Schmied’, merk. myös ’taitava, osaava (Agr sepesti ’mestarillisesti’; paik. murt.; Peräp Länsip varmaankin lp vaikutusta); eräs kovakuoriainen (laajalti murt.)’, seppo demin. (kansanr.), sepittääteettää t. korjauttaa sepällä (et. ISm ja Pohjanm); keksiä ja kertoa olemattomia; laatia, kyhätä (kirjoitus; Gottlund 1828; 1700 sevittää)’, sepustaasepittää, kyhätä, rustata; laitella, korjailla; selittää’ (ellei kuulu v:n sepiä yhteyteen), yhd. kulta-, levy-, läkki-, puuseppä
~ ink seppäseppä’ | ka seppäseppä; mestari, taituri, tietäjä; eräs kovakuoriainen’, seppo (run.) ’seppä’, sepitätakoa, tehdä sepäntöitä; parantaa taikakeinoin; taikoa’ | ly šepseppä’ | ve sepseppä’ | va seppä id. | vi sepp (g. sepa) ’seppä; ammattilainen (Wied)’, sepistadatakoa’, sepitsedasepittää, sepustaa; kyhätä’ | li siepāseppä; mestari; paininpuu
= lp čæpˈpetaitava; (murt. myös) taituri, mestari’, N muorrâ-čæpˈpe (Lu In) ’puuseppä’, N golˈlĕ-čæpˈpe (In) ’kultaseppä’ | ? unk szépkaunis’.
Lähdekirjallisuus:
  • Sajnovics 1770 DemH 44 (unk ~ lp)
  • Ganander 1787 NFL 3 37a (sm ~ vi)
  • Sjögren 1839 GS 1 632 (sm ~ lp)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 104 (+ ve)
  • VW 2 1876 102 (+ li)
  • Wichmann 1907–09 FUF 7 43 (sm ~ lp unk)
  • Beronka 1922 SynIagttagelser 41 (sm ’taitava’ < lp)
  • SKES 1969 999–1000 (+ ka ly; ? unk)
  • TESz 3 1976 727
  • MSzFE 1978 581–82
  • UEW 1988 474–75 (sm vi lp ? unk)
  • Sammallahti 1988 UrLang 548 (sgr)
  • EWUng 1995 1420

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Wichmann 1909 FUF: 43 = psaa čeahppi ’taitava’, unk szép ’kaunis’
2011 WOT: s.v. szép Puolesta (vaihtoehtoisena) Unk szép joko tähän tai ← turk *sip > tšu šep ’kaunis, hyvä’. Turkkilaislainan ongelmana epäodotuksenmukainen sibilantti sz (odottaisi s:ää [š])
Arjalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Blažek 2010 JIES Monogr: 12–17 = saa < *śeppä ← iir *śaipá- ’sulattaja (& seppä?)’, vrt. av saēpa- ’Schweissen, Schmelzen (von Metallen)’ Unkari ei kuulu tähän vaan on turkkilaislaina, vrt. tšuv šep ’kaunis, hurmaava, hyvä’).

EVE:n sana-artikkeli

EVE:seppä

Keskustelu

Arjalaisetymologia

Tämä kiinnostava lainaselitys jäi minulta huomaamatta väitöskirjaa tehdessä, mutta onneksi tajusin lisätä sen tänne. En ole huomannut etymologian herättäneen keskustelua muualla (vuoden 2010 jälkeen *śeppä-sanuetta on käsitellyt mm. WOT, mutta siinä ei nähdäkseni sanota mitään varsinaisesti uutta, joten en siihen lisännyt viitettä; Blažekin etymologiaa ei WOT mainitse).

Etymologia on nähdäkseni ihan lupaava selitys, muttei ongelmaton. Diftongin substituointi yksittäisvokaalilla on toki mahdollista, mutta olisi myös *ej tai *aj-sekvenssejä kuitenkin tähän löytynyt. Tietysti jokin fonotaktinen seikka voi olla kyseessä. Myöskin olisi hyvä nähdä rinnakkaistapauksia yksittäis-p:n substituoinnille *pp:llä. Foneettisesti tietenkin ihan uskottava mahdollisuus sinänsä, varsinkin muiden lainasanakerrostumien evidenssi huomioiden, mutta arjalaislainoista ei rinnakkaistapauksia tule mieleen. Siis tästä kanta-arjan asusta olisi voitu saada pikemmin *śajpa kuin *śeppä.

Herättääkö tämä vastaväitteitä tai muita ajatuksia, tai onko joku miettinyt tätä samaa etymologiaa? --Sholopainen (keskustelu) 19. heinäkuuta 2020 kello 20.39 (EEST)

Fonotaktisestihan **śejppä olisi kantauralin tasossa mahdoton, mutta tämä ei paljoa auta niin kauan kuin geminaattakin pitäisi jotenkin selittää.
Jännemmältä tässä oikeastaan kuulostaa idea unkarin sanan turkkilaisperäisyydestä. Suhde 'seppä' ~ 'sulattaa' on vähän epätriviaali, mutta ei läheskään niin paljon kuin 'seppä' ~ 'kaunis'. Onko tämäkin Blažekin oma idea vai löytyisiköhän tätä koskien jotain vanhempaa keskustelua? --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. heinäkuuta 2020 kello 02.35 (EEST)
Unkarin sanan turkkilaisperäisyydestä löytyy paljon keskustelua, WOT:ssa on hyvin koottu aiempaa tutkimusta (vaikkei selvää vastausta tähän asiaan olekaan), ja tätä asiaa käsitellään EWUNg:ssa, TESz:ssä ym. Voin niitä argumentteja tänne listailla jossain vaiheessa. --Sholopainen (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 02.38 (EEST)
Olennainen semanttinen suhdehan ei ole 'seppä' ~ 'kaunis', vaan 'taitava' ~ 'kaunis'. Saamen vastineen merkityshän on lähes yksinomaan 'taitava, hyvä (jossakin)', ja merkitys 'seppä' on saamessa aivan marginaalinen - se esiintyy joidenkin yhdyssanojen jälkiosissa, ja voinee olla suomen seppä-sanan vaikutusta (merkitys 'seppä' ilmaistaan saamessa ensi sijassa aivan muilla sanoilla). Ja onhan suomessakin murteittain merkitys 'taitava'. Semanttinen suhde 'taitava' ~ 'kaunis' on aika helposti ymmärrettävissä, ja rinnakkaistapauksiakin toki löytyy useita. Onko jossain edes esitetty että merkityksestä 'seppä' olisi syntynyt 'kaunis' (tai päinvastoin)? Toisaalta, olisin kyllä kiinnostunut lukemaan vähän yhteenvetoa unkarin sanan turkkilaisen etymologian argumentoinnista, jos joku on tähän tarkemmin perehtynyt. --Ante Aikio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 12.58 (EET)