| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Wichmann 1909 FUF: 43
|
|
|
|
|
= saa(P čeahppi) 'taitava', unk szép 'kaunis'
|
|
| Rédei 1964 NyK: 105–6
|
x |
+ |
|
|
Tarkennus: = saaP čeahppi, Ki че̄ххьп 'taitava', unk (≠ ha)
|
sm–saa–unk kons. suhteet säännölliset; unk ensi tavun vokaali < ë säilynyt komparatiivimuodossa szebb; lukuisia semanttisia paralleeleja adjektiivin 'kaunis' kehityksestä
|
| Róna-Tas 1978 NyÉ: 174
|
|
|
|
|
Vastaan: unk szép ← turk *sip > tšuv шеп 'kaunis, hurmaava, hyvä'
|
|
| MSzFE 1978: s.v. szép
|
|
|
- |
|
Puolesta
|
tšuv sana suppean levikkinsä takia tuskin unk sanan lähtömuoto
|
| UEW 1988: s.v. śeppä
|
|
x |
|
|
Tarkennus: ims saa ?unk < ksgr *śeppä 'taitava'
|
|
| Blažek 2010 JIES Monogr: 12–17
|
x |
- |
+ |
-
|
Vastaan
|
unk szép poikkeaa ims–saa sanasta merkitykseltänsä ja on mieluummin ← turk, vrt. myös mišäärin šĕp, altain sep
|
| WOT 2011: s.v. szép
|
x |
- |
+ |
-
|
Puolesta (vaihtoehtoisena): unk joko tähän tai ← turk
|
turkkilaislainan ongelmana epäodotuksenmukainen sibilantti sz (odottaisi s:ää [š]), joka esiintyy samasta originaalista lainatussa unk sanassa sebes); turk sana onom alkuperää (tšuv → tat шəп 'erinomainen, mainio, hyvä; nopea, sujuva') ja lainattu s-alkuisena myös osseettiin; ur etymologian ongelmina semantiikka 'taitava' > 'seppä' ja aukkoinen levikki
|
