Etymologiadata:imsm:saksi

*saksi

Vastineet:

• Suomi:
• Karjala: soaksi
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *saksi < kksm. *saksi < vksm. *säksä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

(Sanaa ei varsinaisesti käsitellä Suomen sanojen alkuperä -teoksessa. Vrt. viittaus saasta-artikkelissa:)

saasta (Agr; murt. harv.) ’lika / Schmutz’, johd. saastainen (paik. E- ja LSm Ink) ’likainen; epäpuhdas (et. synnyttänyt vaimo)’ (> lpN murt. sāstaš ’saastainen’), saastua, saastuttaa, saaste
~ ka soastuo ’likaantua; tulla kehnäiseksi t. roskaiseksi’, soasse ’lika’ (vanh. run., loits.) »pyhät suastiet sammuttelen» | vi saast (g. -a) ’saasta, lika’, saastuda ’saastua, likaantua’ | li sastā ’lima; korvavaikku; lieju’.

Sanan alkuperä on hämärä. Vrt. myös ka soaksi ’lampaanvillan hiki, ihvi; kehnä, hilse’, soaksevuo ’tulla ihviin, kehnäiseksi, likaiseksi’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 5a(sm ~ vi)
• Kettunen 1938 LivW 356 (+ li)
• Nirvi Vir 1950 422
• SKES 1969 940 (+ ka lpN murt. < sm)

[saasta Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:

Keskustelu

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata:Toiveet#soaksi_(tehty):

Yksi suppealevikkinen sana, jota on ainakin esitetty kantasuomalaiseksi, on karjalan soaksi 'lampaanvillan hiki, ihvi; kehnä, hilse, lika tukassa': tätä voitaisiin pitää ural. *säksä 'lika' sanan jatkajana, jossa on tapahtunut säännöllinen muutos *ä–ä > *a–ë (ja sitten *a:n piteneminen, joka ei ks-yhtymän edellä ole harvainasta). Nikkilä 2002 (ks. s. 130) on esittänyt tätä lainaksi saamesta, mutta Zhivlov 2014 (ks. s. 115) pitää sanaa kantauralista perittynä, viitaten minun tiedonantooni. Minusta periytyminen näyttäisi suppeasta levikistä huolimatta todennäköiseltä, koska kyseessä on E-vartalo (soaksi : soaksen), jota olisi kai vaikea olettaa myöhäiseen saamelaislainaan. Mitä mieltä olette? --Ante Aikio (keskustelu) 2. helmikuuta 2023 kello 13.44 (EET)

Minustakin hyvä etymologia. Olen ajatellut samaan luultavasti johdoksena kuuluvan myös sm. jne. saasta. Nomininpäätteenä -ta on tietysti oudon oloinen, muistelen nähneeni ihan pari muutakin tapausta, pitäisi kartoittaa.

Yleisemminkin kannattaisin *E-vartaloiden olettamista lähtökohtaisesti kantasuomalaisiksi. Näissä on muitakin tunnettuja reliktejä, vakuuttavan suppea on mm. vain muutamien hämäläismurteiden *kalki. Muuan toisena esimerkkinä voisin mainita rannikkoviron, VMS:n mukaan ainoastaan Haljalan pitäjän, jotakin sorsaa tarkoittavan murresanan vais(e-) (glossattu UEW:ssä "Moorente [ruskosotka], Oidemia fusca [pilkkasiipi]", onkohan toinen väärin?). UEW:ssä onkin jo esitettynä koko joukko vastineita rekonstruktiolla *wajće. Ei näytä tällaisenaan pätevältä, mutta yksityiskohdista tosin ei nyt sen enempää, juttua minulla on tästä kaavailtuna jo erääseen artikkeliin. --J. Pystynen (lähetä viesti) 3. helmikuuta 2023 kello 21.58 (EET)

Minäkin uskoisin saasta-sanueen jotenkin kuuluvan tähän, vaikka johdosmorfologia onkin epäselvä. Voisikohan saasta olla takaperoisjohdos verbistä saastua? --Ante Aikio (keskustelu) 3. helmikuuta 2023 kello 22.07 (EET)

Tietue *saksi on nyt luotu tämän keskustelun perusteella. --Juha Kuokkala (keskustelu) 14. tammikuuta 2024 kello 20.12 (EET)