Etymologiadata:imsm:sasta

Sanatista

*sasta

Vastineet:

mksm. *sasta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

saasta (Agr; murt. harv.) ’lika / Schmutz’, johd. saastainen (paik. E- ja LSm Ink) ’likainen; epäpuhdas (et. synnyttänyt vaimo)’ (> lpN murt. sāstašsaastainen’), saastua, saastuttaa, saaste
~ ka soastuolikaantua; tulla kehnäiseksi t. roskaiseksi’, soasselika’ (vanh. run., loits.) »pyhät suastiet sammuttelen» | vi saast (g. -a) ’saasta, lika’, saastudasaastua, likaantua’ | li sastālima; korvavaikku; lieju’.
Sanan alkuperä on hämärä. Vrt. myös ka soaksilampaanvillan hiki, ihvi; kehnä, hilse’, soaksevuotulla ihviin, kehnäiseksi, likaiseksi’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 3 5a (sm ~ vi)
  • Kettunen 1938 LivW 356 (+ li)
  • Nirvi Vir 1950 422
  • SKES 1969 940 (+ ka lpN murt. < sm)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:sasta/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:saasta

Keskustelu

Karjalan soaksi-sanan uusi etymologia < ksm. *saksi < kur. *säksä on selvästi uskottava, mutta edelleen on kai kovin epäselvää, voitaisiinko myös *sasta tulkita tämän nojalla jonkinlaiseksi johdokseksi *sa(k)s-ta, etenkin kun mitään vanhaa substantiivinjohdinta **-ta ei ole (*-əta-adjektiivienkaan rinnalla ei juuri ole mitään konsonanttivartaloisia muodosteita, ainakaan kantasuomalaisia). Olisikohan tässä lopulta väärä suunta pengottavana? Eksaktimmalta rinnastukselta näyttäisi nimittäin saamen pohj. suostu 'laho aines' ym. < ? *sōstō < ? *sast-o , joskin tämän rinnalla on saamessa hankalasti myös mm. sn-muotoja (jakauma jotenkin epäsystemaattisen näköinen).

Johdosanalyysin mahdollisuutta voisi tämänkin jälkeen jäädä silti ihmettelemään, sikäli kun löytyy vielä myös sanue *sAsU 'luuydin, sarven ydin', jossa etäsukuvastineiden nojalla takavokaalinen *sasu lienee alkuperäisempi ja joka voisi myös olla 'lian', 'lahon' kanssa yhteydessä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 12. lokakuuta 2023 kello 21.21 (EEST)