Etymologiadata:imsm:përna
*përna
Vastineet:
mksm. *përna (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
perna (Schr 1637; yl.) ’sisäelin / Milz’, perma (eri tahoilla murt.) id.
~ ink perna ’perna’ | ka perna, pärnä | ly pärne̮ (mon. pärnäd) | ve pern, perm, pärm | va pe̮rna | vi põrn (g. -a) | li pē̮rna id. (sm > lpN murt. pierni ’perna’).
~ ink perna ’perna’ | ka perna, pärnä | ly pärne̮ (mon. pärnäd) | ve pern, perm, pärm | va pe̮rna | vi põrn (g. -a) | li pē̮rna id. (sm > lpN murt. pierni ’perna’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 361a (sm ~ vi pärn)
- Ahlqvist 1875 Kieletär 2 53 (sm ~ vi põrn)
- Thomsen 1890 BFB 54 (+ li)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 91 (+ ve)
- Kalima 1923–24 FUF 16 163 (+ ka va)
- SKES 1962 525 (+ ly)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Katz 2003: 130 | + | + | < ims-pe *pḗrna ← vkar *spr̥zhṓna- > mia (*prī́han >) plī́han, av spǝrǝzan- 'perna' | Ie asut vaihtelevat tabun vuoksi. Lainattu tabun takia. | ||
| NES 2004: s.v. perna | + | Tarkennus: (Koivulehto) ← av *spərəz-an- | Ikivanhojen uskomusten mukaan perna on ollut tärkeä sisäelin, jota on käytetty esim. ennustamisessa ja tautien parantamisessa | |||
| Holopainen 2019: 181–2 | x | + | x | Tarkennus: ← kir *spr̥ʒan- t. ir *spr̥zan- | Ksm *ë ei kuulunut kantauraliin, mutta on rekonstruoitu myös arjalaislainaan verso; lähtökielen kolmen konsonantin yhtymästä keskimmäisen edustumatta jääminen on odotuksenmukaista; ar n-vartalo substituoitunut a-päätteisenä myös sanassa ahma. Lähtömuoto ? < kar *spr̥ʒ́hán- (? < mia) ~ kr σπλὴν, lat lien, kbret felch, arm գոյական 'perna'; ar ja ie sanoille ei voi rekonstruoida yhteistä kantamuotoa [ks. tarkemmin] |
Hylätty etymologia: Balttilaisperäinen ← ba *spernā ~ *sperna, vrt. Rédei 2000 LU 228, Nilsson 2001 LBa 185.
Kannatuksetta jääneet etymologiat: Slaavilaisperäinen ← ksl *barnā 'vako' t. *purnā 'huuli' (Kregždys 2002 Ba 34).