Etymologiadata:imsm:vërso-
*vërso-
Vastineet:
mksm. *vërso- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
verso (Agr; paik. etup. länsimurt.) ’Trieb, Sproß, Schößling’, versoa (Gan 1787; melko laajalti et. länsimurt.) ’lähteä kasvamaan; vesoa’
~ ka versuo ’versoa’ (luult. < sm) | vi võrse ’verso’, võrsuda ’versoa’.
~ ka versuo ’versoa’ (luult. < sm) | vi võrse ’verso’, võrsuda ’versoa’.
Lähdekirjallisuus:
- SKES 1978 1710 (sm ka (luult. < sm) vi)
- Parpola 1999 Poluilla 201 (< varh. k-arj *verśa, vrt. sanskr valśa ’verso’)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Parpola 1999: 201 | ← varhaiskar *verśa, vrt. mint valśa ’verso’; < kie *velḱ-o-/*volḱ-o-; vrt. myös mint vr̥kṣá- ’puu’ < kie *vl̥ḱ-so- | Merkitys ’verso’ tavataan vain indoarjassa. -rs-yhtymä sekä vokaalisekvenssi e–o viittaavat lainaan | ||||
NES 2004: s.v. verso | Puolesta | |||||
EES 2012: s.v. võrsuma | Puolesta | |||||
Aikio 2013: 167 | Puolesta | |||||
Holopainen, Junttila & Kuokkala 2017: 119 | x | Puolesta (vasta-argumentein) | Esiarjalaisen etymologian epävarmuutta aiheuttaa, että *e–o-vokaalisekvenssiä ei kantasuomea vanhemmissa perintösanoissa tai arjalaislainoissa juuri esiinny. Myös kar *wr̥kćá- [sic!] sopii originaaliksi, koska uralilainen *er voi olla kar *r̥:n substituutio. | |||
Holopainen 2019: 307–08 | x | Puolesta (vasta-argumentein) | Arjalainen etymologia (joko esiar ← esiar *verćšo- [> kar *warćša-] t kar *wr̥ćša-) on epävarma ksm vokaalin *e̮ (< *e–o?) takia. *-o ei selity johtimeksi. Jos lainaoriginaalina on *wr̥ćša- (josta mint vr̥kṣá- ’puu’ jne.), ongelmana on ksm sanan *s (odotuksenmukainen olisi esiksm *š). |