Etymologiadata:imsm:vërso-
*vërso-
Vastineet:
mksm. *vërso- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
verso (Agr; paik. etup. länsimurt.) ’Trieb, Sproß, Schößling’, versoa (Gan 1787; melko laajalti et. länsimurt.) ’lähteä kasvamaan; vesoa’
~ ka versuo ’versoa’ (luult. < sm) | vi võrse ’verso’, võrsuda ’versoa’.
~ ka versuo ’versoa’ (luult. < sm) | vi võrse ’verso’, võrsuda ’versoa’.
Lähdekirjallisuus:
- SKES 1978 1710 (sm ka (luult. < sm) vi)
- Parpola 1999 Poluilla 201 (< varh. k-arj *verśa, vrt. sanskr valśa ’verso’)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Parpola 1999: 201 | + | x | + | ← vkar *verśa ~ mia valśa 'verso' < kie *velḱ-o-/*volḱ-o- | -rs-yhtymä sekä vokaalisekvenssi e–o viittaavat lainaan. Merkitys 'verso' tavataan vain indoarjassa, lähtömuodon ir ja sl vastineet, kuten av varəsa, mksl влɑсъ, ven волос, merkitsevät hiusta. Vrt. mia vr̥kṣá- 'puu', [av] varəša 'puu, metsä' < kie *vl̥ḱ-s-o- | |
| Koivulehto 2001 StOr: 362 | + | x | x | Tarkennus: ← vkar *verśa t. vkir *verco > av varəsa | Lainautunut ennen muutosta kie *e > ar a; substituutio kir *verco > ur *verkso olisi aikaansaanut fonotaktisesti mahdottoman *rks-yhtymän. Edellyttää lähtömuodon e-asteisuutta, vaikka sl vastineissa edustuu o-aste [ks. paralleelia] | |
| NES 2004: s.v. verso | + | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Vastine vain virossa | ||
| Aikio 2013 LU: 167 | + | Puolesta | Lähtömuodosta myös → haI wärǝs 'hevosen harja- t. häntäkarva', P warǝs 'ohut oksa, koivun verso' | |||
| Holopainen, Junttila & Kuokkala 2017 NykÚÉ: 119 | x | Tarkennus: ? ← kar *verśa t. *wr̥kćá- > mia vr̥kṣá-, [av] varəša | Ar lainoissa tm. esiksm sanoissa ei varmoja *e_o-tapauksia; kar *r̥ → ur *er sopii | |||
| Holopainen 2019: 307–8 | x | x | Tarkennus: < *wersV t. *werćV ? ← kar *wr̥ćšá- > mia vr̥kṣá-, [av] varəša | Ksm *e̮:ta (?< *e_o) ei juuri tunneta esiksm sanoista [ks. tarkemmin]; kar *š säännöllisesti → ur *š, eikä vastinetta tunneta osseetista, jossa kar *š > (alaanin) *s, joten laina tuskin on alaanilaisperäinen, mutta kar *ćš kenties → ur *ć (ksm *s); *-o rajoittuu suomeen ja sen alkuperä jää epäselväksi [ks. tarkemmin]. Lubotsky (2001) pitää ar sanaa substraattiperäisenä, mutta muitakin niihin kuuluvia sanoja on lainautunut ur kieliin |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Holopainen 2019: 307–8 | x | x | - | < *wersV t. *werćV ? ← esiar *verćšo- > kar *warćša- > mia valśa 'verso' | Ksm *e̮:ta (?< *e_o) ei juuri tunneta esiksm sanoista [ks. tarkemmin]; *-o rajoittuu suomeen ja sen alkuperä jää epäselväksi [ks. tarkemmin], mutta se tuskin voi palautua suoraan kie/esiar *o:hon. Lubotsky (2001) pitää ar sanaa substraattiperäisenä, mutta muitakin niihin kuuluvia sanoja on lainautunut ur kieliin. Muita itämerensuomeen rajoittuvista esiar lainoja ei tunneta |