Etymologiadata:imsm:neele-

*neele-

Vastineet:

• Suomi: niellä
• Karjala: niellä
• Vepsä:
• Vatja: neellä
• Pohjoisviro: neelama
• Eteläviro: ni̬i̬ldmä
• Liivi: nīelõ

mksm. *neele- < kksm. *neele- < vksm. *ńälǝ- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

niellä (Agr; yl.) ’(ver)schlucken’, nielaista, nieleskellä, nielu
~ ink nēlo ’rysän nielu’ | ka niellä (paik. uud., harv.) ’niellä’, nielu ’rysän, merran tms. sulkupyydyksen johdeaukko, nielu’ | va nēllä ’niellä’, nēlu ’nielu (merrassa ym.)’ | vi neelata, neelda ’niellä, nieleksiä, nieleskellä’, neel (g. neelu), neeld ’nielu, kita; (vesi)pyörre, kurimus’ | li nīelə ’niellä’

= lp njiellât ’niellä, nielaista’ | mdE ńiĺems, M ńiĺəms | tšerL neläm, I nelam | votj ńi̮li̮ni̮, ńi̮lni̮, ńuli̮ni̮ | syrj ńi̮lni̮, ńi̮lalni̮ | vogE ńält-, I ńɔ̈̄lt-, L ńalt- | ostjI ńel-, E ńet-, P ńel- | unk nyel || samJr ńālā- | Jn noddo- | T ńaltamiʾe- ’niellä, nielaista’. — Kuuluu kielen vanhimpaan deskr.-peräiseen sanastoon, vrt. nuolla, nolki.

Lähdekirjallisuus:

• Welin 1736 NKäsik 280 (sm ~ unk)
• Sajnovics 1770 DemH 36 (lp ~ unk)
• Porthan 1771 OS 5 132 (sm ~ lp unk)
• Ganander 1787 NFL 2 249 (+ vi vog)
• Sjögren 1821 GS 1 30 (+ tšer)
• Castrén Suomi 1845 181 (+ sam)
• Castrén 1849 Ostj 90 (+ ostj)
• Lindström Suomi 1852 64 (+ votj)
• Ahlqvist 1861 MMdGr 44 (+ md)
• Hunfalvy 1864 Reg 291 (vog)
• Budenz 1867 NyK 6 440 (+ li)
• MUSz 1873–81 411 (+ syrj)
• Setälä 1912–14 FUFA 12 31
• Wichmann 1914–22 FUF 15 35 (+ ka)
• Paasonen 1917 Beiträge 39
• FUV 1955 39
• SKES 1958 376 (+ va)
• TESz 2 1970 1040
• MSzFE 1978 479
• UEW 1988 315
• Sammallahti 1988 UrLang 546 (ei sam)
• EWUng 1994 1039 (myös sam)

[niellä Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

|- | Aikio 2012 SUST: 234 | + || || || | VÄITE? | kur *ä > ksm *ee soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:niellä