Etymologiadata:imsm:looma

*looma

Vastineet:

• Suomi: luoma
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: loom
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *looma (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

luoma¹ (HWegelius 1778; EPohjanm ja ymp., paik. ESm) ’(jyrkkäreunainen) puro, luonnonoja / (tief eingeschnittener) Bach’, luomanne (KPohjanm) ’id.; notkelma, loiva ranta; rantatörmään tehty loivennus’, luomi (PSm Ruija TornLaakso) ’alta veden uurtama, päältä kielekkeinen törmä; luola, kallionkolo’
? ~ vi murt. loom (g. -a) ’joenmutka’ (ellei tämä kuulu ’apaja’ merkityksen yhteyteen, ks. luoma²)

= lpLu luopma (U) ’puron t. järven rantaäyrään alainen onkalo’, luobmōt, luobmā, luomak ’ontto, onteloinen (rantatörmä)’, vrt. myös lpN luobmâ ’kovaa sadetta enteilevä erikoinen pilvimuodostuma’ (lp todennäk. < sm, joskin osa sm merkityksistä voi puolestaan olla < lp; nr murt. Sm loma ’notkelma’ < sm)

? < baltt, vrt. liett lomà ’painanne, alanko, notko; kapea laakso, onkalo, rotko, sola’, latv lāma ’notko, alanko, lätäkkö; suo; niitty’ (lainaksi samasta baltt lähteestä on selitetty loma¹, ks. tätä). — On myös mahdollista, että sana on omap. joko verbin luoda¹ monimuotoiseen johdossikermään (vrt. luoma², luomi¹, luomi²) tai s.v. luola käsiteltyjen sanojen yhteyteen kuuluva (tai ainakin osaksi näihin sekaantunut).

Lähdekirjallisuus:

• Saxén 1895–98 Lånord 169 (nr < sm)
• Tunkelo 1928 SUST 58 287–302 (< baltt)
• Airila 1940 Johdatusta 1 161 (sm luoma ’notko’ ? ← luoda)
• SKES 1958 312 (jos sm ← luoda, niin baltt ehkä < ims; sm ? > lp)
• Fraenkel 1955–62 LitEW 385 (sm < baltt)
• T. I. Itkonen 1968 SUST 145 68 (sm luomi ’rantatörmän kieleke’ < t. ~ lp; ehkä sama kuin (silmä)luomi)
• Vaba 1989 KjK 32 140 (+ vi; < baltt)

[luoma Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:luoma