Etymologiadata:imsm:lehmä
*lehmä
Vastineet:
mksm. *lehmä < kksm. *lešmä < vksm. *lešmä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
lehmä (Agr; yl.) ’Kuh’, lehmäinen ’naaraspuolinen (vasikka)’, yhd. lehmänkieli, -kielo (Lönnr 1860; Jusl 1745 lehmänkielen cucka) ’kielo, Convallaria majalis’, lehmikarja, lehmipoika
~ ink lehmä ’lehmä’, lehmäin ’lehmäinen (vasikka)’ | ka lehmä ’lehmä’, lehmäine ’pieni (lasten leikki)lehmä; leppäpirkko’ | ly lehm ’lehmä’, lehmäińe ’pieni lehmä’, lehmižvaza ’lehmävasikka’ | ve ĺehm ’lehmä’, ĺehmaińe ’pieni lehmä’ | va lehmä | vi lehm ’lehmä’, lehmik ’lehmävasikka’, (murt.) lehma-keel ’kielo’ | li niʾem ’lehmä’, niʾem-kēl ’kielo’ (ims > lpKo lĕä̆´hmĕ (Kld T) ’lehmä’, ? > ven murt. léjma id.)
~ ink lehmä ’lehmä’, lehmäin ’lehmäinen (vasikka)’ | ka lehmä ’lehmä’, lehmäine ’pieni (lasten leikki)lehmä; leppäpirkko’ | ly lehm ’lehmä’, lehmäińe ’pieni lehmä’, lehmižvaza ’lehmävasikka’ | ve ĺehm ’lehmä’, ĺehmaińe ’pieni lehmä’ | va lehmä | vi lehm ’lehmä’, lehmik ’lehmävasikka’, (murt.) lehma-keel ’kielo’ | li niʾem ’lehmä’, niʾem-kēl ’kielo’ (ims > lpKo lĕä̆´hmĕ (Kld T) ’lehmä’, ? > ven murt. léjma id.)
= mdE ĺišme, M ĺišmä ’hevonen, ratsu’. Voi olla lähtöisin samasta ’pehmeää, helposti käsiteltävää’ merkitsevästä sanasta kuin lehmus (ks. tätä), jolloin nimi viittaisi lehmän säyseyteen kotieläimenä. Tällöin md sanan merk. on sekundaari.
Lähdekirjallisuus:
- Sjögren 1853 IRJaSMat 1 157 (sm > ven)
- Ahlqvist 1856 WotGr 135 (sm ~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 92 (+ ve)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 75 (+ li)
- O. Donner 1875 Boningsplatser 130 (+ md)
- Setälä 1890–91 ÄH 276–77 (+ ka)
- Toivonen 1928 FUF 19 200 (lpT < sm)
- Ruoppila 1943 Kotiel 1 108
- Vasmer 1955 REW 2 27 (ven ? < ims)
- SKES 1958 284 (+ ly)
- Kulonen Vir 1986 336 (? ~ lehmus)
- UEW 1988 689 (sm (> lp) md)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Sivulla EVE:lehmä on nyt "Mahdollista on myös, että alkuperäisenä merkityksenä on ollut 'iso (koti)eläin', ja tästä ovat kehittyneet itämerensuomessa ja mordvassa tavattavat merkitykset". Kannattaisiko tässä yhteydessä mainita (myös) se Kulosen v. 1986 ([1]) esittämä ajatus, että lehmä olisi ollut nimenomaan 'lauhkea, säyseä (koti)eläin'? --Sjunttila (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 16.23 (EET)
- Näkemys tuntuu vähintään kohtalaiselta. Toteaisin samaa toisaalta myös Katzin etymologiasta ← esi-iir. *lekšma- 'merkitty'. Tilanteen arvioimiseksi olisi hyvä selvittää, löytyykö rinnakkaistapauksia oletetuista merkityksensiirtymistä 'säyseä' > 'lehmä' (lähelle tulee ainakin tamma) ja 'merkitty, omistettu' > (? 'nauta' >) 'lehmä'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 11. helmikuuta 2021 kello 21.14 (EET)
- SMS:stä selaten, Parikkalan tienoilla attestoitu lehmusvasikka 'lehmävasikka' tuntuisi olevan piste Kulosen tueksi. Karjalassa esiintyy hieman vastaava muodoste lehmisvasa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. helmikuuta 2023 kello 20.26 (EET)