Etymologiadata:imsm:kälü
*kälü
Vastineet:
mksm. *kälü < kksm. *kälü < vksm. *kälä-w (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
käly (Martti n. 1580; yl.) ’miehen t. vaimon sisar, veljen vaimo / Schwägerin’, kälykset
~ ink kälü ’veljen vaimo’ | ka käly ’(naiselle) veljen t. aviomiehen veljen vaimo’ | ly kälü | ve kälü, käĺu ’käly, veljen vaimo’ | va tšälü ’käly’ | vi käli ’miehen veli; miehen veljen vaimo’, E kälo ’käly, miehen veljen vaimo’ | li kälū ’käly’
~ ink kälü ’veljen vaimo’ | ka käly ’(naiselle) veljen t. aviomiehen veljen vaimo’ | ly kälü | ve kälü, käĺu ’käly, veljen vaimo’ | va tšälü ’käly’ | vi käli ’miehen veli; miehen veljen vaimo’, E kälo ’käly, miehen veljen vaimo’ | li kälū ’käly’
= lpN gālŏjædne (E U Pi Lu In Ko) ’käly, miehen veljen vaimo’ | mdM kel id. | votj kaĺi ’miniä’ | syrj kel ’miehen veljen vaimo’ | ? vogP kil ’vaimon veli; vaimon sisar’ (? < ostj) | ? ostjI küli, E kitə, P kili ’lanko, vaimon sisaren mies; vaimon nuorempi sisar’ (mahd. kontam. käly ja kyty sanojen vastineista) || samJr śēl | Jn seri, seði | T śaluŋ, sealuŋ | slk šel ’lanko’. — Monilla tahoilla (ieur alt drav) tavataan samansointisia sukulaisen nimityksiä, joihin ural sanuetta on verrattu. Kyseessä voi olla kulkusana, jonka alkuperää on mahdoton ratkaista.
Lähdekirjallisuus:
- Idman 1774 Försök 49 (sm ~ lat kr)
- Ganander 1786 NFL 1 368a (sm ~ vi)
- Schott 1849 AltSpr 113 (~ alt)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 88 (+ ve)
- Ahlqvist 1871 KO 190 (+ va li lp ostj)
- Paasonen 1896 KielLis 18 (+ md votj syrj)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 31 (+ samJn T)
- Wichmann 1914–22 FUF 15 32 (+ ka)
- Lehtisalo 1936 SUST 72 29 (+ samJr)
- Collinder 1940 Jukag 79 (alt jukag)
- Nirvi 1952 Suomi 106:1 176
- FUV 1955 23
- SKES 1958 259
- Collinder 1965 HUV 125
- Doerfer 1965 UAJ 36 175 (kulkusana)
- Illitš-Svitytš 1971 OSNJa 295 (nostr)
- Joki 1973 SUST 151 267
- DEWOS 1974 620 (+ vog ? < ostj)
- UEW 1988 135–36
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ahlqvist 1870 KO: 190 | [ks. SSA] | |||||
| Kuokkala 2018 UH: 23 | Lisätieto | Imsm ja saa sanat voidaan palauttaa asuun *käluv |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:kälü/th:
Kantauralin rekonstruktio
YSuS:ssa on nyt varhaiskantasuomen *käläw, sama Sammallahdella kantauralin rekonstruktiona, mutta uudemmissa lähteissä (Salminen, Aikio, Kuokkala) *käliw. Ilmeisesti tälle *-ä-vartalolle ei ole mitään perusteita? Yleistajuiseen voi siis varmaan laittaa *käliw, ja YSuS-tietueeseen voisi harkita sen muuttamista (jos se Petrille sopii). --Sholopainen (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 01.45 (EEST)
- Yksi mahdollisuus olisi, että Sammallahti 1988 perustaa rekonstruktionsa saamen *ā-edustukseen, joka normaalisti tulee *ä-vartaloissa. Tämä olisi kuitenkin kronologiamoka, koska *Vw > *o pitää muutenkin ajoittaa varhaiseksi (on esim. Sammallahti 1998:ssa suomalais-saamelaisena, kuten aiemmassakin kirjallisuudessa) ja tunnetusti sen jälkeen myös laukaisee kehityksen *ä > *ā. Periaatteessa *ä-vartaloa voisi kai perustella myös permin avulla, jossa normaalista *ə-vartalosta odottaisi nykytiedon valossa **ki̮l, mutta toisaalta samaten tässä jo *-w varmaan olisi ollut riittävä syy eri kehitykselle. Jälkitavu myös edustunee yhä udmurtin vastineessa kaľi (liudennus ja etuvokaali i tosin epäselvää, lähinnä ikään kuin < *-i̮j). Sammallahden esityksestä ei tosin minusta käy ilmi mitenkään, missä esipermin vaiheessa hän katsoo *-Vw-vartaloiden yksinkertaistuneen ja mihin tulokseen.
- Lähes mikään vastineista ei toisaalta erityisesti vaadi *ə-vartaloakaan: ainoastaan itämerensuomi, jos katsotaan että normaali edustus olisi *-äw > *-o (kuten esim. *wetä-w >> veto). Esim. Itkonen 1954 tai Sammallahti 1999 ovat kuitenkin eri mieltä ja katsovat, että myös *-äw > *-ü. Tällä mielipiteellä vartalovokaalin valinta jäisi periaatteessa mielivaltaiseksi — ja saattaa ollakin sellainen, Sammallahdella on muitakin tapauksia joissa tiettyä vartalovokaalia näyttää oletetun ilman mitään varsinaisia todisteita (esim. PFU *küti 'middle', *käci 'knife').
- Hieman samaa ongelmaa osoittaa muuten myös *nato-sanue, jolle löytyy kirjallisuudesta toisaalla *nataw-rekonstruktiota, mutta Sammallahti 1988:lla *nati̮w (jälleen myös enimmäkseen sopii saamen, samojedin ja marin vastineisiin, mutta huonommin nimen omaan itämerensuomen *o-vartaloon). --J. Pystynen (lähetä viesti) 16. tammikuuta 2024 kello 14.10 (EET)
Mordvan vastineista
Onko ersän (oletetusta) vastineesta kijal, kijalo jotain näkemystä? Onko kyseessä oikeasti edes sama sana kuin mokšan kel? --Sholopainen (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 01.45 (EEST)
- Itse olen olettanut jotain sentapaista kuin *käl > *[ḱ]äl > *ḱal > *kjal > kijal (hieman samoin Keresztes MdKons II), mutta tässä on toki aika paljon avoimia kysymyksiä, joten epäselväksihän tuon yhteenkuuluvuus kai jää. --J. Pystynen (lähetä viesti) 13. lokakuuta 2020 kello 16.56 (EEST)
- Tosiaan eipä tullut Keresztesiä tarkistettua, mutta hyvä tietää, että tätä käsitellään siellä. Pitäisikö ersän sana mainita yleistajuisella sivulla epävarmana vastineena, vai onko selkeämpää jos mainitaan vain mokša ja jätetään ersä suosiolla pois? --Sholopainen (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 17.09 (EEST)
- Itse laittaisin mukaan epävarmana, koska kaikissa peruslähteissä tämä nyt kuitenkin pyörii (eikä mitään muutakaan etymologiaa kukaan ole kai esittänyt). --J. Pystynen (lähetä viesti) 13. lokakuuta 2020 kello 18.01 (EEST)
- Tosiaan eipä tullut Keresztesiä tarkistettua, mutta hyvä tietää, että tätä käsitellään siellä. Pitäisikö ersän sana mainita yleistajuisella sivulla epävarmana vastineena, vai onko selkeämpää jos mainitaan vain mokša ja jätetään ersä suosiolla pois? --Sholopainen (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 17.09 (EEST)