Etymologiadata talk:imsm:kälü

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:kälü/th:

Kantauralin rekonstruktio

YSuS:ssa on nyt varhaiskantasuomen *käläw, sama Sammallahdella kantauralin rekonstruktiona, mutta uudemmissa lähteissä (Salminen, Aikio, Kuokkala) *käliw. Ilmeisesti tälle *-ä-vartalolle ei ole mitään perusteita? Yleistajuiseen voi siis varmaan laittaa *käliw, ja YSuS-tietueeseen voisi harkita sen muuttamista (jos se Petrille sopii). --Sholopainen (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 01.45 (EEST)

Yksi mahdollisuus olisi, että Sammallahti 1988 perustaa rekonstruktionsa saamen *ā-edustukseen, joka normaalisti tulee *ä-vartaloissa. Tämä olisi kuitenkin kronologiamoka, koska *Vw > *o pitää muutenkin ajoittaa varhaiseksi (on esim. Sammallahti 1998:ssa suomalais-saamelaisena, kuten aiemmassakin kirjallisuudessa) ja tunnetusti sen jälkeen myös laukaisee kehityksen *ä > *ā. Periaatteessa *ä-vartaloa voisi kai perustella myös permin avulla, jossa normaalista *ə-vartalosta odottaisi nykytiedon valossa **ki̮l, mutta toisaalta samaten tässä jo *-w varmaan olisi ollut riittävä syy eri kehitykselle. Jälkitavu myös edustunee yhä udmurtin vastineessa kaľi (liudennus ja etuvokaali i tosin epäselvää, lähinnä ikään kuin < *-i̮j). Sammallahden esityksestä ei tosin minusta käy ilmi mitenkään, missä esipermin vaiheessa hän katsoo *-Vw-vartaloiden yksinkertaistuneen ja mihin tulokseen.

Lähes mikään vastineista ei toisaalta erityisesti vaadi *ə-vartaloakaan: ainoastaan itämerensuomi, jos katsotaan että normaali edustus olisi *-äw > *-o (kuten esim. *wetä-w >> veto). Esim. Itkonen 1954 tai Sammallahti 1999 ovat kuitenkin eri mieltä ja katsovat, että myös *-äw > *-ü. Tällä mielipiteellä vartalovokaalin valinta jäisi periaatteessa mielivaltaiseksi — ja saattaa ollakin sellainen, Sammallahdella on muitakin tapauksia joissa tiettyä vartalovokaalia näyttää oletetun ilman mitään varsinaisia todisteita (esim. PFU *küti 'middle', *käci 'knife').

Hieman samaa ongelmaa osoittaa muuten myös *nato-sanue, jolle löytyy kirjallisuudesta toisaalla *nataw-rekonstruktiota, mutta Sammallahti 1988:lla *nati̮w (jälleen myös enimmäkseen sopii saamen, samojedin ja marin vastineisiin, mutta huonommin nimen omaan itämerensuomen *o-vartaloon). --J. Pystynen (lähetä viesti) 16. tammikuuta 2024 kello 14.10 (EET)

Mordvan vastineista

Onko ersän (oletetusta) vastineesta kijal, kijalo jotain näkemystä? Onko kyseessä oikeasti edes sama sana kuin mokšan kel? --Sholopainen (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 01.45 (EEST)

Itse olen olettanut jotain sentapaista kuin *käl > *[ḱ]äl > *ḱal > *kjal > kijal (hieman samoin Keresztes MdKons II), mutta tässä on toki aika paljon avoimia kysymyksiä, joten epäselväksihän tuon yhteenkuuluvuus kai jää. --J. Pystynen (lähetä viesti) 13. lokakuuta 2020 kello 16.56 (EEST)

Tosiaan eipä tullut Keresztesiä tarkistettua, mutta hyvä tietää, että tätä käsitellään siellä. Pitäisikö ersän sana mainita yleistajuisella sivulla epävarmana vastineena, vai onko selkeämpää jos mainitaan vain mokša ja jätetään ersä suosiolla pois? --Sholopainen (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 17.09 (EEST)

Itse laittaisin mukaan epävarmana, koska kaikissa peruslähteissä tämä nyt kuitenkin pyörii (eikä mitään muutakaan etymologiaa kukaan ole kai esittänyt). --J. Pystynen (lähetä viesti) 13. lokakuuta 2020 kello 18.01 (EEST)