Etymologiadata:imsm:jo-ka
*jo-ka
Vastineet:
- Suomi: joka
- Karjala: joka
- Vepsä: joga
- Vatja: jõka/jeka
- Pohjoisviro: iga/ega?
- Eteläviro: igä/õga?
- Liivi: jegā/jõgā?
mksm. *jo-ka < kksm. *jo- < vksm. *jo- (J.K.)
SSA:n sana-artikkeli
joka1 (Agr; yl.) rel.-pron. ’der, die, das’ (ka-aines on liittynyt niihin paradigman muotoihin, jotka muuten olisivat yksitavuisia: yks. nom. joka, g. jonka, mon. nom. jotka, mutta ei muihin: yks. ess. jona, transl. joksi, partit. jota, mon. joina, joiksi, joita jne.)
= lpR (LÖ) juok, jukko, mon. juoh rel.-pron. ’joka, se joka’, Pi juhko, juhku, juk, juok id. (yks. akk. juw, jūp, g. jun, jūn, komit. jūina, ess. jɵnēn, elat. jɵste, iness. jɵn, all. jūsa, mon. nom. juhku, juk, akk. jɵit, juit, g. jɵi, jui, liitepart. siis täälläkin vain eräissä paradigman muodoissa).
Pron.-vart. jo- (ks. tätä) + liitepart. -ka.
Lähdekirjallisuus:
- Anderson 1879 Studien 46
- SKES 1955 116
- Häkkinen 1987 ES 73
joka2 (Agr; yl.) indef.-pron. ’jeder’ (esim. j. kerta, j. mies, j. paikassa ), jokainen (ks. tätä), murt. jokaja: jokajalla, -lle, -lta ’kaikkialla, -lle, -lta’, yhd. joka-ainoa, -ikinen, -päiväinen jne.
~ ink joka (esim. j. pühä), j.-ainavo ’jokainen’ | ka joka (esim. j. mies, j. sijas ’kaikkialla’), j.-aikaine ’alituinen, pysyväinen’, j.-ainavo ’joka-ainoa, jokaikinen’, joko indef.-pron. ’joka; joku’ (d́ogo sijašša ’joka paikassa’), j.-vuotehine ’jokavuotinen, vuotuinen’ | ly d́oga ’joka’ (d́. kohtah ’joka paikkaan’) | ve joga, d́oga id. (j. sijal ’joka paikassa’) | va je̮ka, jeka id. (ink ikä, vi iga, ega, egä ja li jegā, je̮gā id. < *ekä kuulunevat pronominivartaloon e-2, ellei näissä kielissä sananalkuinen j- jo varhain ole aiheuttanut o:n palataalistumista samaan tapaan kuin vatjassa)
~ ink joka (esim. j. pühä), j.-ainavo ’jokainen’ | ka joka (esim. j. mies, j. sijas ’kaikkialla’), j.-aikaine ’alituinen, pysyväinen’, j.-ainavo ’joka-ainoa, jokaikinen’, joko indef.-pron. ’joka; joku’ (d́ogo sijašša ’joka paikassa’), j.-vuotehine ’jokavuotinen, vuotuinen’ | ly d́oga ’joka’ (d́. kohtah ’joka paikkaan’) | ve joga, d́oga id. (j. sijal ’joka paikassa’) | va je̮ka, jeka id. (ink ikä, vi iga, ega, egä ja li jegā, je̮gā id. < *ekä kuulunevat pronominivartaloon e-2, ellei näissä kielissä sananalkuinen j- jo varhain ole aiheuttanut o:n palataalistumista samaan tapaan kuin vatjassa)
= lp juokke, juokkĕ ’joka, jokainen (taipumaton)’.
Pron.-vart. jo- (ks. tätä) + liitepart. -ka.
Lähdekirjallisuus:
- Anderson 1879 Studien 46–47 (sm ~ va lp)
- Ojansuu 1922 Pron 5 (+ ink ka)
- SKES 1955 116–17
jo- pron.-vart. / Pronominalstamm: joka1, joka2, jokainen, jokin, joku, jompi, jos, jotta (ks. näistä erikseen), jollainen; jollen, jollet jne., (murt.) jolten, joltet jne. (erilaisia kaasus- t. partikkelimuodostumia + kieltoverbi), jolloin, joltinen ’melkoinen, laatuunkäypä’, jommoinen, jonne, (murt.) jonsa ’jos’, tav. kieltoverbin kera: jonsen, jonset jne. (jo Agr), joten ym.
~ ink jo- (ks. joka2, joku, jos) | ka jo- (ks. joka2, jokainen, jos) | ly d́o- (ks. joka2) | ve jo-, d́o-, ǵo-, je̮- (ks. joka, jos) | va je̮-, je-, jo- (ks. joka, jos) | vi murt. jo- (ks. jokin, jos) | ? li ja-, jo- (ks. jos)
~ ink jo- (ks. joka2, joku, jos) | ka jo- (ks. joka2, jokainen, jos) | ly d́o- (ks. joka2) | ve jo-, d́o-, ǵo-, je̮- (ks. joka, jos) | va je̮-, je-, jo- (ks. joka, jos) | vi murt. jo- (ks. jokin, jos) | ? li ja-, jo- (ks. jos)
= lp juo- (Pi Lu In Ko Kld T; ks. joka, jokainen, jokin) | mdE ju-: juza toza ’sinne tänne’ | tšer ju-: L juš, juž ’muutamat’, jušə̑žə̑ - jušə̑žə̑ ’toiset-toiset’, juž ’joku, jokin’, I južə̑ id.
? = ieur *jo-, m-int yas, yā, yad rel.-pron., av yō jne. Näitä muistuttavia pron.-aineksia on muissakin kielissä, esim. mong *ja-.
Lähdekirjallisuus:
- Sjögren 1828 GS 1 229 (sm ~ lp)
- Anderson 1879 Studien 46–47 (ims ~ lp tšer; ~ ieur)
- Munkácsi 1898 NyK 28 365
- Schmidt 1906 NyK 36 457
- Wiklund 1906 MO 1 53
- Paasonen 1906 FUF 6 114–17 (+ md)
- SKES 1955 116 (? ~ ieur)
- Collinder 1965 HUV 143 (~ mong)
- Joki 1973 SUST 151 116, 264
- UEW 1988 637