Etymologiadata:imsm:itä-

*itä-

Vastineet:

Suomi: itää
Karjala: iteä
Vepsä: idäda
Vatja: itää
Pohjoisviro: idanema←
Eteläviro: idänemä←
Liivi: i’ddõ

mksm. *itä- < kksm. *itä- < vksm. *ičä- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

itää (Agr; yl.) ’keimen’, idäntyä ’itää’, idättää, ide ’itu’, itu, (murt.) ito ’itu, itämiskyky’
~ ink ittǟ, iättǟ | ka iteä, ijätteä; itoine ’itu’ | ly id́ädä, -ada ’itää’, ide̮ (mon. -ge̮d) ’ide’, idoińe ’itämistilassa oleva, itu’, id́ud́auh (mon. -od) ’mallasjauhot’ | ve id́äda, id́ada ’itää’, id́ätada ’idättää’, id́eged ’idut’, id́u ’itu; vierre’ | va itǟ, (Kukk) ittǟ | vi idaneda, idutseda, E idone- ’itää, nousta idulle’, ida (g. ida, ea; Wied), ide (g. ide, -me), idu (g. eo, idu), E ido (g. eo) ’itu’, (Wied) idustada, idutada, eatada ’idättää’ | li iʾddə ’itää’, iʾdgəz, idūʾg ’ide’, idānttə ’idättää’ (sm > lp ittet ’ilmestyä, tulla näkyviin; (murt. myös) itää’, iđed ’aamu’ (< *iδäntä), itˈten, itten ’huomenna’ (< *itäjänä), (murt.) itto ’itu’ sekä > nr murt. Sm idor ’idut’)

? = ostjI et- ’uida (virtaa) ylös, nousta (kala); syntyä (kuu)’, ä̆t- ’nousta (ruoho), tulla näkyviin (lehti); syntyä (kuu); sattua, tapahtua’, E P et- ’nousta, tulla näkyviin; onnistua, menestyä (pyynti, työ); (E) kasvaa, (P) lähteä matkalle’. — Toinen mahdollisuus on se, että ims verbin vastine on lp âccet ’nousta (vuorovesi); (murt.) lisääntyä; vuotaa; uhkua (jänkä talvella)’, jolloin sanan alkumuoto olisi *iṭṣ̌ä- ja ostj sana olisi tästä yhteydestä erotettava.

On myös ajateltu ims sanueelle ieur originaalia: < ieur *ǵēi-, *ǵī- ’itää, jakaantua, puhjeta (kukoistukseen)’, jota edustaisi ims taholla i-; loppu -tä- joko kuvastaisi ieur d-laajennusta *ǵī-d- t. *ǵēi-d- (> liett žydė́ti ’kukkia’) tai olisi omap. johdin. Ks. myös itä.

Lähdekirjallisuus:

Ganander 1786 NFL 1 247a (sm itu ~ vi)
Schott 1849 AltSpr 96 (sm itä ~ lp iđed)
Qvigstad 1881 Beiträge 85 (sm itää ~ lp ittet; sm itu ~ lp itto)
Anderson 1893 Wandl 42 (+ li; lp mahd. < sm)
Setälä 1896 NyK 26 401–02 (+ ka ve)
Genetz 1896 ETV 5 (sm itää ~ lp âccet, ostj)
Saxén 1895–98 Lånord 130 (sm itu > nr murt.)
Paasonen & Donner 1926 OstjW 20 (sm itää sanaan erheellisesti yhdistetty votj ud- ’kasvaa esiin (kasvit maasta)’)
E. Itkonen 1946 FUF 29 264 (lp ittet < sm)
SKES 1955 111 (lp ittet ? < sm; sm ~ ? lp âccet, ? votj ? ostj)
UEW 1988 85–86 (sm ~ ? ostj tai mahd. lp âccet)
Koivulehto 1988 UAJ Neue Folge 8 4–5 (< ieur)

[itää Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s.	M	S	L	Väite	Argumentit
Genetz 1897 Suomi: 5	+			= saa[P] ahcit 'nousta (vesi); lisääntyä; vuotaa; uhkua (jänkä); edistyä joutuin', ha ä̆t- 'nousta (ruoho), tulla näkyviin (lehti); syntyä (kuu); sattua, tapahtua'
Helimski 1993 FS Hajdú: 128	+			Tarkennus: = ha, ngan ŋəδu- 'näkyä', (< ksam *ə̈tü- ⇐ *ə̈tз-) < kur *itä-	ur i > ksam ə̈ [paralleelein]
Aikio 2002 FUF: 24	+			Tarkennus: = mns[L] (johdos) ätər 'kirkas', ha, ngan (⇒ nenT ŋəďer 'raivio') (< ksam *əte- ~ *ətə-) < kur *itä-	sanoissa mns ätər ja nenT ŋəďer sama johdin
Holopainen 2019 FS Kallio: 73–83	x	x	x	Puolesta (vaihtoehtoisena): = haI et- 'uida (virtaa) ylös, nousta (kala); syntyä (kuu)', ä̆t- 'nousta (ruoho), tulla näkyviin (lehti); syntyä (kuu); sattua, tapahtua', E P et- 'nousta, tulla näkyviin; onnistua, menestyä (pyynti, työ); (E) kasvaa, (P) lähteä matkalle', sam (< ksam *ə̂tə̂-) < kur *itä-	ha merkitykset monenlaiset (? < 'tulla näkyville'), sam verbi taas viittaa näkemiseen ja näkymiseen; mns ← ir [ks tarkemmin]
UED 2020: s.v. itä-, itäri	x	x	-	Tarkennus: (< ksm *itä-) = ha (< kha ät-), ngan ŋətəďa, selk atə- 'nähdä' (⇒ nenT ŋəďə-, enT ori-, M oδi(ś), kam ədľem, mat adə- 'näkyä') (< ksam *ətə-) < kur *itä- (? ⇒*itäri > mns ha nen [ks. tarkemmin])	merkitys 'tulla näkyviin' säilynyt saamen ksm lainassa saaP [ym.] ihtit 'ilmestyä, näyttäytyä; itää' ja ksm johdoksessa sm itä

Länsiuralilainen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
SKES 1955: s.v. itää	-				? = saaL ahtset 'nousta (vesi), tulvia, kasvaa (varallisuus)', P ahcit 'nousta (vesi); lisääntyä; vuotaa; uhkua (jänkä); edistyä joutuin', Ko â´cced 'nousta (vesi); paantaa, uhkua', Ki адзе 'nousta (vesi)', T a̮ʒ́ʒ́ed 'nousta (vesi)'
Holopainen 2019 FS Kallio: 73–83	x	x			Vastaan (ei = saaL P, I acceeđ 'tihkua', Ko Ki T)	ei itämisen merkitystä saamessa eikä veden nousemisen merkitystä ims:ssa

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1988 UAJ: 4–5	x	+	+		= < ji-tä- ← kie (esige-bsl) ǵēi- ~ ǵī- ⇒ go keinan* 'itää', mysa kī-mo 'itu', lt žydė́ti, lv ziêdêt 'kukkia'
Holopainen 2019 FS Kallio: 73–83	x	+		-	Vastaan	j- rekonstruoitava vain lainaoletusta varten, mahd. etäsukukielten vastineet vokaalialkuisia; substituutiosta kie ǵ → ur j ainoa paralleeli *aja-; kie ḱ, ǵ ja *ǵh edustuvat ur lainoissa harvoin; mahd. saa vastine edellyttää -č-tä

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Holopainen 2021 SUSA: 217					= ha[I] (et-), sam (< ksam *əte-) < kur *itä- ? ← ar *Hidh- (Holopainen 2019 FS Kallio > mia idh- 'syttyä, roihahtaa' ⇒ vīdhrá- 'kirkas, selvä')	originaalin ir jatkajasta lainauneet myös mnsE ǟtər, haI P E etər 'kirkas' 'kirkas'
Holopainen & Junttila 2022: 47, 52	-	+			Puolesta (vaihtoehtoisena): = haP et- 'nousta, tulla näkyviin; onnistua, menestyä (pyynti, työ)' (+ I E), nenT ŋəďə- 'näkyä' (+ en slk < ksam *ə̑tə̑-) < kur *itä- ? ← kar *Hidh- > mia edh-: pr. med. yks. I indhe 'syttyä, roihahtaa'	nasaalipreesens ei sovi lähtömuodoksi; merkitysparalleelina sm herätä ← ba 'hehkua, loistaa'

EVE:n sana-artikkeli

EVE:itää

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:itä-