Etymologiadata:imsm:huttu

From Sanat

*huttu

Vastineet:

  • Suomi: huttu
  • Karjala: huttu
  • Vepsä:
  • Vatja:
  • Pohjoisviro:
  • Eteläviro:
  • Liivi:

mksm. *huttu < kksm. *šuttu < vksm. *? (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

huttu (Jusl 1745; itämurt.) ’(jauho)puuro / (Mehl)brei
~ ka huttu | ly hut(tu) id. (sm ka > lpIn hutta (Ko Kld) ’puuro’).
Sanalle esitetty vastine perm kielistä (votj syrj ši̮dkeitto’) on äänt. syistä käymätön.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahlqvist 1871 KO 44 (onomat. sana)
  • Wichmann 1901 WotjChr 107 (sm ~ votj syrj)
  • Uotila 1938 SyrjChr 154 (+ ka; ?? ~ votj syrj)
  • Kettunen Vir 1938 379 (sm ~ ve huttutada ’huiskuttaa, heiluttaa’)
  • Rytkönen 1940 tm 104 (← hutia ’lyödä’)
  • T. I. Itkonen 1943 KV 22 50 (lp < ims)
  • SKES 1955 91 (+ ly; ? ~ votj syrj)
  • UEW 1988 789

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Orrman 1993 Vir: 100 + + + ← ba vrt. lt šùsti ’hauduttaa; kiehauttaa; paistaa; hiostaa’, part. pf. pass. šùstas ’haudutettu, höyrystetty’, vrt. myös šutra ’hauduttava kuumuus’, šùtas ’höyry’, šustìnis ’kaurapuuro’ Luontevin lähtömuoto on mba part. pf. pass. neutri *šut-ta(n) > *šusta(n), joka on lainautunut ennen ba neutrien katoa ja muutosta ie -tt-/-dt-/-td-/-dd- > ba-sl, kr, ir -st-/-zd-; odotuksenmukaiset äännesuhteet lt š ~ sm h, lt u ~ sm u ja lt -st- ~ sm -tt-, vrt. sm haitta ← lt žaizdà; sm -u epäselvä, vrt. kuitenkin sm havu ← lt žabas; "Puuromaisia ruokia ja happamatonta leipää pidetään alkukantaisempana (vrt. preškas ~ rieska ja putrà ~ puuro/putro) kuin happaman leivän ruokakulttuuria [leipä ← ge]. Samaan kulttuurikuvaan sopivat myös balttilaiset lainasanat herne ja siemen."
Junttila 2015: 183 x + Tarkennus: ← ba *šut-, vrt. lt šuteklis ’perunamuusi, kaurapuuro tms.’, lv sutnes‌ ’kaurajauhoista ja ryyneistä kiehautettu t. eriviljaisia jauhoja veteen t. maitoon sekoittamalla tehty ruoka’ Kba st:n ja zd:n tavallinen edustus balttilaislainoissa on st, vrt. rastas, haastaa, ?kausta, substituutiosuhde ieur tt, dd → vksm tt edellyttää lainaussuhteen edeltäneen morfeemien rajalla tapahtunutta laajalevikkistä indoeurooppalaista äänteenmuutosta tt > st, dd > zd; lähtömuoto on v:n šusti johdos
Junttila 2017 SUSA: 130 132 133 138 142 + + - Tarkennus: vrt. myös lt murt. šutinis ’keitetty kiinteä ruoka’, lv sutums ’akanoista kuumassa vedessä valmistettu rehu’ Klusiiliedustus on sama kuin ba lainoissa kukka, lappa ja vakka; lv sutnes merkitsee ’jauhopuuroa’ kuten sm huttu; lainan tarkan lähtömuodon vastine ei kuitenkaan ole säilynyt ba kielissä

Hylätty etymologia: ur: = ko udm шыд ’keitto’, ks. Uotila 1939 Vir 126; SSA 1992 s.v. huttu

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

EVE:n sana-artikkeli

EVE:huttu

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:huttu