Etymologiadata:imsm:huttu/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Orrman 1993 Vir: 100 | + | + | + | ← ba vrt. lt šùsti ’hauduttaa; kiehauttaa; paistaa; hiostaa’, part. pf. pass. šùstas ’haudutettu, höyrystetty’, vrt. myös šutra ’hauduttava kuumuus’, šùtas ’höyry’, šustìnis ’kaurapuuro’ | Luontevin lähtömuoto on mba part. pf. pass. neutri *šut-ta(n) > *šusta(n), joka on lainautunut ennen ba neutrien katoa ja muutosta ie -tt-/-dt-/-td-/-dd- > ba-sl, kr, ir -st-/-zd-; odotuksenmukaiset äännesuhteet lt š ~ sm h, lt u ~ sm u ja lt -st- ~ sm -tt-, vrt. sm haitta ← lt žaizdà; sm -u epäselvä, vrt. kuitenkin sm havu ← lt žabas; "Puuromaisia ruokia ja happamatonta leipää pidetään alkukantaisempana (vrt. preškas ~ rieska ja putrà ~ puuro/putro) kuin happaman leivän ruokakulttuuria [leipä ← ge]. Samaan kulttuurikuvaan sopivat myös balttilaiset lainasanat herne ja siemen." | |
| Junttila 2015: 183 | x | + | Tarkennus: ← ba *šut-, vrt. lt šuteklis ’perunamuusi, kaurapuuro tms.’, lv sutnes ’kaurajauhoista ja ryyneistä kiehautettu t. eriviljaisia jauhoja veteen t. maitoon sekoittamalla tehty ruoka’ | Kba st:n ja zd:n tavallinen edustus balttilaislainoissa on st, vrt. rastas, haastaa, ?kausta, substituutiosuhde ieur tt, dd → vksm tt edellyttää lainaussuhteen edeltäneen morfeemien rajalla tapahtunutta laajalevikkistä indoeurooppalaista äänteenmuutosta tt > st, dd > zd; lähtömuoto on v:n šusti johdos | ||
| Junttila 2017 SUSA: 130 132 133 138 142 | + | + | - | Tarkennus: vrt. myös lt murt. šutinis ’keitetty kiinteä ruoka’, lv sutums ’akanoista kuumassa vedessä valmistettu rehu’ | Klusiiliedustus on sama kuin ba lainoissa kukka, lappa ja vakka; lv sutnes merkitsee ’jauhopuuroa’ kuten sm huttu; lainan tarkan lähtömuodon vastine ei kuitenkaan ole säilynyt ba kielissä |
Hylätty etymologia: ur: = ko udm шыд ’keitto’, ks. Uotila 1939 Vir 126; SSA 1992 s.v. huttu