Etymologiadata:imsm:hoonëh

From Sanat

*hoonëh

Vastineet:

mksm. *hoonëh (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:hoonëh/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 1992 SUSA: 167–72 183 x + < ksm *šōneš ’sivuhuone, sivurakennus’ joko ⇐ *šōna ~ *šōne ← ba murt. *šōna-, vrt. lt šónas, lv sāns ’sivu, kylki’, t.miel. ← ba murt. *šōnis (: *šōnija-), vrt. lv sānis ’sivu’, lt pa-šónis ’sivu, kylki; lähinaapurusto’, t. < *šōnineš ~ *šōneneš ← ba, vrt. lt šoninė ’kylkipala; sivuhuone’ Vokaaliedustuksen perusteella kuuluu samaan balttilaislainakerrostumaan kuin tuohi, vuohi ja vuota; vrt. kylkeinen ’sivuhuone’ ⇐ kylki; monet ims rakennustermit ovat balttilaisperäisiä
2004 NES: s.v. huone - Puolesta (vasta-argumentein) Sanan merkitys on nykyistä väljempi sekä sm murteissa että vanhassa kirjasuomessa; alkuperäistä ims merkitystä vaikea arvioida
Junttila 2012 SUST 266: 284 + Puolesta Balttilaisperäistä rakennussanastoa ovat myös lauta, lava, malka, sakara, seinä, silta ja uksi
Muu
Lähde, s. Väite Argumentit
Wiik 1996 Vir: 250 + ? ← li ← lv Diftongi -uo- saattaa osoittaa sanan lähes 2000 vuotta sitten liivin kautta tulleeksi latvialaislainaksi

Hylätty etymologia: ur: = udm шуныт ko шоныд ’lämmin’ , ks. Koivulehto 1992 SUSA 167

Hylätty etymologia: ←ar: ei ← ir; MIKÄ JA KENEN ETYMOLOGIA? , ks. 2004 NES s.v. huone

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hoonëh