Etymologiadata:imsm:hoonëh
*hoonëh
Vastineet:
- Suomi: huone
- Karjala: huoneh
- Vepsä: honuz⇐
- Vatja: oonõ
- Pohjoisviro: hoone
- Eteläviro: hoonõh
- Liivi: S ohne
mksm. *hoonëh (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
huone (Agr; yl.) ’Zimmer; Haus’, vanh. kirjak. myös ’huonekunta, talous, taloudenpito’, (murt.) huoneus ’lato, vaja’, huoneusto (Geitlin 1858), huoneisto (Veänänen 1859)
~ ink hōne ’rakennus, talo; huone’ | ka huoneh ’huone; (tav. mon.) rakennus, talo’, huonehus ’rakennus’ | ly huoneh ’huone’, huonuz ’rakennus (yleensä)’ | veK honuz ’iso talo’ | va ōne̮ ’huone’ | vi hoone ’rakennus; (murt.) huone, kamari’. — LpN fuonaš, h-, Lu huonai ’huone, talo’ < sm; lpN fuonos (In) ’suden t. ahman pyyntitarha’ < sm (Lönnr 1874) huonus ’pieni talo, rakennus’ (? < ka huonus id.).
~ ink hōne ’rakennus, talo; huone’ | ka huoneh ’huone; (tav. mon.) rakennus, talo’, huonehus ’rakennus’ | ly huoneh ’huone’, huonuz ’rakennus (yleensä)’ | veK honuz ’iso talo’ | va ōne̮ ’huone’ | vi hoone ’rakennus; (murt.) huone, kamari’. — LpN fuonaš, h-, Lu huonai ’huone, talo’ < sm; lpN fuonos (In) ’suden t. ahman pyyntitarha’ < sm (Lönnr 1874) huonus ’pieni talo, rakennus’ (? < ka huonus id.).
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 150 (sm ~ vi)
- MUSz 1873–81 189 (+ votj šuni̮t, syrj šoni̮d ’lämmin’)
- VW 1 1874 195 (+ lpR huona)
- Qvigstad 1881 Beiträge 65 (lpN fuonaš < sm)
- Setälä 1890–91 ÄH 270 (+ ka)
- Kettunen 1930 VaÄH2 149 (+ va)
- E. Itkonen Vir 1937 299 (lpN fuonos < sm)
- Uotila 1938 SyrjChr 156 (sm ? ~ votj syrj)
- SKES 1955 88 (+ ly; ? votj syrj)
- Joki 1973 SUST 151 321 (votj syrj ei tähän)
- Häkkinen 1987 ES 56
- UEW 1988 787
- Koivulehto 1991 Esit (< baltt *šānas ’kylki’)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1992 SUSA: 167–72 183 | x | + | < ksm *šōneš ’sivuhuone, sivurakennus’ joko ⇐ *šōna ~ *šōne ← ba murt. *šōna-, vrt. lt šónas, lv sāns ’sivu, kylki’, t.miel. ← ba murt. *šōnis (: *šōnija-), vrt. lv sānis ’sivu’, lt pa-šónis ’sivu, kylki; lähinaapurusto’, t. < *šōnineš ~ *šōneneš ← ba, vrt. lt šoninė ’kylkipala; sivuhuone’ | Vokaaliedustuksen perusteella kuuluu samaan balttilaislainakerrostumaan kuin tuohi, vuohi ja vuota; vrt. kylkeinen ’sivuhuone’ ⇐ kylki; monet ims rakennustermit ovat balttilaisperäisiä | ||
| NES 2004: s.v. huone | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Sanan merkitys on nykyistä väljempi sekä sm murteissa että vanhassa kirjasuomessa; alkuperäistä ims merkitystä vaikea arvioida | |||
| Junttila 2012 SUST 266: 284 | + | Puolesta | Balttilaisperäistä rakennussanastoa ovat myös lauta, lava, malka, sakara, seinä, silta ja uksi |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wiik 1996 Vir: 250 | + | ? ← li ← lv | Diftongi -uo- saattaa osoittaa sanan lähes 2000 vuotta sitten liivin kautta tulleeksi latvialaislainaksi |
Hylätty etymologia: ur: = udm шуныт ko шоныд ’lämmin’, ks. Koivulehto 1992 SUSA 167
Hylätty etymologia: ← ar : ei ← ir; MIKÄ JA KENEN ETYMOLOGIA?, ks. NES 2004 s.v. huone
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli