Etymologiadata:imsm:hoonëh/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1992 SUSA: 167–72 183 | x | + | < ksm *šōneš ’sivuhuone, sivurakennus’ joko ⇐ *šōna ~ *šōne ← ba murt. *šōna-, vrt. lt šónas, lv sāns ’sivu, kylki’, t.miel. ← ba murt. *šōnis (: *šōnija-), vrt. lv sānis ’sivu’, lt pa-šónis ’sivu, kylki; lähinaapurusto’, t. < *šōnineš ~ *šōneneš ← ba, vrt. lt šoninė ’kylkipala; sivuhuone’ | Vokaaliedustuksen perusteella kuuluu samaan balttilaislainakerrostumaan kuin tuohi, vuohi ja vuota; vrt. kylkeinen ’sivuhuone’ ⇐ kylki; monet ims rakennustermit ovat balttilaisperäisiä | ||
| NES 2004: s.v. huone | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Sanan merkitys on nykyistä väljempi sekä sm murteissa että vanhassa kirjasuomessa; alkuperäistä ims merkitystä vaikea arvioida | |||
| Junttila 2012 SUST 266: 284 | + | Puolesta | Balttilaisperäistä rakennussanastoa ovat myös lauta, lava, malka, sakara, seinä, silta ja uksi |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wiik 1996 Vir: 250 | + | ? ← li ← lv | Diftongi -uo- saattaa osoittaa sanan lähes 2000 vuotta sitten liivin kautta tulleeksi latvialaislainaksi |
Hylätty etymologia: ur: = udm шуныт ko шоныд ’lämmin’, ks. Koivulehto 1992 SUSA 167
Hylätty etymologia: ← ar : ei ← ir; MIKÄ JA KENEN ETYMOLOGIA?, ks. NES 2004 s.v. huone