Etymologiadata:imsm:hoonëh/KBL

*HOONËH > sm huone, ka huoneh, (ve honuz,) va oonõ, vi hoone, liS ohne, uk hoonõh s.

A talo, rakennus; B aitta (ei yl. viljalle); C seinien rajoittama sisätila

Merkitysten levikki

AC	AC	AC	Ac	aBC	aBc	Ac	A	A	A
					AC
AB	A	A	A	A	AC
	A	A	A	A

vsm AbC vvi AC

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šooneš (~ *šaanëš)

← kba *śa^hnia- > lv sãnis, yl. mon. sāņi sivu, kylki; lt pa|šónis ~ pã|šonis sivu, kylki; lähinaapurusto

⇐ kba *śa^hna- > lt šónas 1 ihmisen t. eläimen kylki, sivu; 2 puoli; reuna; esineen toinen kylki t. puoli; 3 lähellä jotakin, vieressä; keskikohdan jommalla kummalla puolella; ranta; 4 paikka ulompana, reunustalla, kauempana; 5 toinen puoli, suunta; ilmansuunta; 6 maa, paikka, alue; 7 vastustaja, jonkun toisen puolta pitäjä; puolison suku; 8 kylkiluu; 9 näkökulma; lv sãns, yl. mon. sãni sivu, kylki;

? (SEJL, EDBIL; toisin AlEW) ~ kba *śa^hnis > misl mon. сани ym. sl reki

Koivulehto 1992b: 167–72 ehdottaa, että ksm s:n lähtömerkitys oli ’sivuhuone, sivurakennus’ ja se on joko johdos ba muotoon *šōna- (= lt šonas, lv sāns) palautuvasta lainasta *šōna ~ *šōne, tai mieluummin suora ba laina joko muodosta *šōnis (= lv sānis) tai muodosta, jota vastaa lt šoninė ’kylkipala; sivuhuone’. Merkitysparalleelina Koivulehto esittää johtosuhteen kylkeinen 'sivuhuone' ⇐ kylki.

Päätelmät

Levinnein merkitys on yleisluontoinen ’talo, rakennus’ A, josta BC ovat johdettavissa. Ba etymologian edellyttämä lähtömuoto ’sivurakennus’ tulee kuitenkin lähemmä merkitystä B ’aitta’, jonka on mahdollista tulkita myös säilyneen ksm:sta asti kahdella alueella (Sa-Kk, S). Ba taholla rakennuksiin viittaa vain lt johdos šoninė, eikä sanueella ole varmoja vastineita itäbaltin ulkopuolella, joten etymologia jää epävarmaksi. Sitä kuitenkin tukee talonrakennussanaston lukuisuus ba lainojen joukossa.

?? ← ba.

Murteet merkitysten levikkikartalla

Lo	Hä	Ep	Pp	Sa	Kk	Vie	Ek	Au	ly	ve
					ink
S	L	K	I	R	va
liK	liS	M	T	V