Etymologiadata:imsm:hirci
*hirci
Vastineet:
mksm. *hirci < kksm. *širti (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hirsi (Agr; yl.) ’Baumstamm, Balken; Galgen’, johd. hirttää (ks. tätä)’, hirtehinen
~ ink hers ’hirsi’ | ka hirsi ’hirsi, tukki, parsi’ | va irsi (g. irrē) ’hirsi’ | vi (h)irs, murt. (h)ers ’riuku, salko, aidas’
~ ink hers ’hirsi’ | ka hirsi ’hirsi, tukki, parsi’ | va irsi (g. irrē) ’hirsi’ | vi (h)irs, murt. (h)ers ’riuku, salko, aidas’
mahd. < kantasl *(d)žĭrdĭ- (< girdi-), vrt. ven žerd́ ’salko, riuku’. Varhaisen laina-ajankohdan perusteella sanaa on epäilty myös alkuperältään balttilaiseksi (liett žar̃dis ’riuku, salko’, žárdas ’haasia’). — Ims taholta sana on lainattu lp murteisiin kahdesti: vanhempi laina on lpN hârˈcâ- ’hirttää’, hârˈcâ-muorrâ (E Lu T) ’hirsipuu’, nuorempi lpN hirˈsâ (Lu In Ko) ’hirsi’.
Lähdekirjallisuus:
- Lönnrot 1854 Enare 222 (sm ~ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va vi)
- Budenz 1879 BB 4 233, 238 (lp < sm)
- Setälä 1890–91 ÄH 287, 304 (+ ka; ? < ven)
- Mikkola 1894 SUST 8 114 (< kantasl)
- Būga 1908 AistSt 29, 189 (< baltt)
- Nieminen Vir 1945 531–33 (< baltt)
- SKES 1955 77
- Plöger 1973 RL 314 (< baltt)
- Viitso 1990 ImsKielik 143 (? < sl)
- Koivulehto 1990 ImsKielik 151 (< kantasl)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1891: 304 | x | ← sl vrt. ven жердь, mven жьрдь ’salko, riuku’ | "Jos hirsi tunnustetaan slaavilaiseksi lainaksi, niin samalla on tunnustettava hyvinkin varhaista slaavilaista vaikutusta suomalaisissa kielissä, sillä paitsi ž:n edustusta h:lla tavataan tässä sanassa toinenkin vanhaa ikää osottava tuntomerkki, dentaaliklusiilin muuttuminen s:ksi i:n edellä" | |||
| Mikkola 1938: 84 | - | - | Vastaan | Edellyttäisi slaavilaiskontaktien samanaikaisuutta balttilaiskontaktien kanssa | ||
| Koivulehto 1990 ImsKielik: 151 153 | + | + | Tarkennus: ← ksl *(d)žirdi | Toinen ksm š-alkuisena lainautunut, siis hyvin varhainen sl laina on sm hauki; samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös vilja ja Väinä | ||
| Viitso 1992 FuGeSl: 186 | + | Puolesta | Ksm š > h myös sl lainassa halea | |||
| Kallio 1998 SUST 228: 212 | - | Vastaan | Slaavilaiskielten "ensimmäinen palatalisaatio" on ajoitettu vasta 500 jKr. paikkeille, noin tuhat vuotta ksm muutoksen š > h jälkeen | |||
| Kallio 2006 SlHels 27: 159 | + | Puolesta | Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös rauta, rouhia ja virta | |||
| Koivulehto 2006 SlHels 27: 180–2 | + | + | Puolesta | Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös mättää ja vi matma; yhtä vanhoja sl lainoja on myös saamessa: P guoppar ’sieni’ (ysaa) ja *multi (In–T) ’tuhkasta ja rasvasta keitetty saippua’ | ||
| Koivulehto 2008 FS Kortlandt: 313 318 | + | Puolesta | Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös kylki, *paka- ja rinta | |||
| Gliwa 2009 StEtCrac: 193–7 | - | Vastaan | Myös sanojen hauki, Väinä ja saaP *multi slaavilaisperäisyys on kyseenalaista | |||
| Saarikivi 2009 SUST 258: 115–6 | - | - | - | Vastaan | Esitettyjä varhaisia slaavilaislainojа on tässä tutkimuksen vaiheessa vähän (vrt. Шилов 2005 ВЯ 8–9), ne edustavat lähinnä baltoslaavilaista rekonstruktiotasoa ja niitten slaavilaisuus määritellään leksikaalisen levikkikriteerin nojalla, ts. niitä ei ole tavattu [muista] balttilaiskielistä, joista ne ovat kuitenkin voineet lainautumisen jälkeen hävitä; itämerensuomessa ja saamessa ei nykytietämyksen valossa ole ba ja ge lainoista poiketen yhtään vanhaa yhteistä sl lainaa; ksl ja ksm oletettujen puhuma-alueitten välillä on ilmeisesti ollut leveä kielellisesti ba vyöhyke | |
| Kallio 2012 SUST 266: 233 | + | Puolesta | Sanat ovat voineet levitä roomalaisella rautakaudella Venäjän jokia pitkin käydyn kaupan mukana | |||
| Junttila 2015: 244-5 | - | - | Vastaan | Hirren lainautumishetken jälkeen olisi oletettava pitkää rekonstruktiojaksoa, joille ei tarvitse ajoittaa yhtään sl lainaa, sillä ksm š > h ‑muutosta edeltäviä mutta ti > ci ‑muutoksen jälkeisiä (ts. kaikkia ba lainoja myöhäisempiä) sl lainoja ei ole esitetty, vaikka näitten muutosten välillä ehti kulua pitkä aika; hauki ja hirsi ovat toistaiseksi ainoat š > h -muutosta edeltäviksi ehdotetut sl lainat, ja kokonaisen lainasanakerrostuman olettaminen kahden mahdollisen etymologian perusteella ei ole luotettava deduktiivinen päätelmä. | ||
| Junttila 2016 Ba: 221 | - | x | Vastaan | Useimmat tarjotut varhaiset sl lähtömuodot eivät olennaisesti eroa niille kantasuomen ba lainojen lähtökieleen rekonstruoitavista muodoista, kun kantaslaavikin ymmärretään ba kantakielen perilliseksi |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Būga 1908: 29 189 | + | ← esilt *žirdis vrt. ven жердь ’riuku’ | Lähtömuoto *žirdi-s < ie *ghṛd-i-s | |||
| Nieminen 1945 Vir: 531–3 | + | + | Tarkennus: ← ba *žirdis vrt. lt žardis ’riuku, tolppa; orsi; riukuaita; aitaus, haka; tarha’ | Itäba -ar-yhtymää vastaa mpr:ssa joskus -ir-; rakennus- ja työvälinepuitten nimistä balttilaisperäisiä ovat myös lauta, malka, pahla ja seiväs | ||
| Nieminen 1963 ZSlPh: 233–4 | + | Puolesta | Rakennus- ja työvälinepuitten nimistä balttilaisperäisiä ovat myös orsi, sii ja varras | |||
| Koivulehto 1979 FS Fromm: 135 | + | Tarkennus: vrt. lt žardas | Kaikki ims -rte-vartaloiset sanat ovat lainoja samalta aikakaudelta: hirsi, karsi, kirsi, korsi, orsi, varsi ja virsi ← ba, parsi ja pursi ← ge | |||
| Salo 1997: 59 60 112 | + | Puolesta | Tarkoittanut alun perin ohuempaa (veistettyä?) puuta, kenties siis oksapunosseinän pystypuuta | |||
| Kallio 2006 SlH 27: 159 | - | Vastaan | Oletettua nolla-asteista muotoa ei ole tavattu ba kielistä | |||
| Junttila 2012 SUST 266: 285 | - | Vastaan (vaihtoehtoisena) | Lt žardis voi olla ← ven жердь t. vven | |||
| Kallio 2012 SUST 266: 233 | - | Vastaan | Olettamalla lähtömuodoksi kadonneita balttilaisia sanoja on periaatteessa mahdollista esittää mitä tahansa ims sanaa balttilaisperäiseksi | |||
| Junttila 2015: 179 244-5 | x | + | Puolesta | Hirsi ja kirsi ovat nuorempia ba lainoja kuin helle, herhiläinen, herne ja kelle, jos näissä edustuu välivaihe indoeurooppalaisen kantakielen vokaalisten resonanttien l ja r kehityksessä kantabaltin äännepareiksi ‑il- ja ‑ir-; lt žardas on Vasmerin (REW s.v. жердь, зород) mukaan = ven зород ’auma, suova; aidattu alue’ ja perustuu samaan (ilmeisesti ǵh-alkuiseen) ie juureen kuin msl жьрдь sekä toista apofonia-astetta edustava ven город ’kaupunki’; ba-sl kielissä on joukko sanoja jäänyt satemisaation ulkopuolelle (vrt. Matasović 2005b), useitten sanueitten suhteen osa kielikunnasta on satem-, osa taas kentum-kannalla ja eräissä sanueissa sekä satem- että kentum-muotoja on jopa samassa kielessä: tällainen sanue on lt žardas, žardis, ven зород (satem-muotoja) ~ ven жердь, город (kentum-muotoja); katoasteista msl жьрдь-muotoa on mahdollista pitää epäsuorana vihjeenä siitä, että myös kannan satemisoituneesta muodosta on aiemmin esiintynyt katoaste kba *žirdis. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SEGV 1994: s.v. irsi | + | ← ba, vrt. lt širdìs 'sydän; ydin; ydinpuu', šerdìs 'ydin, ydinpuu', lv sirds 'sydän', serde 'ydin', pr seyr, mslI сьрдьце > ven сердьце 'sydän' | Lähtömuoto ⇐ kie *ḱerd- 'sydän' > heet kard-, kr καρδίᾱ, lat cor, iir cride, go hairto, arm sirt id. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kallio 1998 SUST 228: 212 | x | ← sammunut ba-sl murre, vrt. ven жердь, mven жьрдь ’salko, riuku’ | Slaavilaiskielten "toinen palatalisaatio" on ajoitettu vasta 500 jKr. paikkeille, joten lähtökieleksi tulee olettaa varhainen ba-sl murre, jossa sama kehitys on tapahtunut jo vähintään tuhat vuotta aiemmin |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli