hirsi

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *hirci

suomen hirsi
karjalan hirsi
vepsän '
vatjan irsi
viron hirs
eteläviron hirś
liivin '

Levikki ja merkitykset

Hirren levikki kattaa pohjoisen itämerensuomen idässä varsinaiskarjalaan asti. Täällä sillä on kaikissa murteissa kaksi merkitystä, 'puunrungosta valmistettu pitkä paksu rakennuspalkki' ja 'hirsipuu, hirttoväline'. Sama pätee vatjaan. Sen sijaan virossa hirs merkitsee pienemmästä rungosta valmistettua tarvekalua: riukua, salkoa, tankoa tai ortta. Liivistä ja viron keskimurteista sana puuttuu kokonaan. Võrosta viron itämurteisiin ulottuu alue, jossa sanalla on sekä ison rakennushirren että ohuemman riu'un merkitykset.

Alkuperä

Hirsi on ilmeisesti vanhimpia slaavilaisia lainoja itämerensuomessa. Sen lähtömuotoa vastaavat muun muassa muinaiskirkkoslaavin жьрдь, puolan żerdź, sloveenin žȓd ja venäjän жердь (ym. sl) ’salko, riuku’. Slaavilaisten lainojen joukossa poikkeuksellisen korkeaa ikää osoittaavat hirren e-vartaloisuus ja slaavilaisen ž:n edustuminen h:na. Ilmeisesti virossa säilynyt merkitys on vanhin. 'Hirreksi' kutsuttuja riukuja on voitu käyttää osana punottua savirapattua seinärakennetta, joista sana on hirsirakentamisen yleistyessä voinut laajeta merkitsemään seinähirsiä nykyisessä mielessä.