Etymologiadata:imsm:hirci/th

Sanatista
Slaavilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Setälä 1891: 304 x ← sl vrt. ven жердь, mven жьрдь ’salko, riuku’ "Jos hirsi tunnustetaan slaavilaiseksi lainaksi, niin samalla on tunnustettava hyvinkin varhaista slaavilaista vaikutusta suomalaisissa kielissä, sillä paitsi ž:n edustusta h:lla tavataan tässä sanassa toinenkin vanhaa ikää osottava tuntomerkki, dentaaliklusiilin muuttuminen s:ksi i:n edellä"
Mikkola 1938: 84 - - Vastaan Edellyttäisi slaavilaiskontaktien samanaikaisuutta balttilaiskontaktien kanssa
Koivulehto 1990 ImsKielik: 151 153 + + Tarkennus: ← ksl *(d)žirdi Toinen ksm š-alkuisena lainautunut, siis hyvin varhainen sl laina on sm hauki; samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös vilja ja Väinä
Viitso 1992 FuGeSl: 186 + Puolesta Ksm š > h myös sl lainassa halea
Kallio 1998 SUST 228: 212 - Vastaan Slaavilaiskielten "ensimmäinen palatalisaatio" on ajoitettu vasta 500 jKr. paikkeille, noin tuhat vuotta ksm muutoksen š > h jälkeen
Kallio 2006 SlHels 27: 159 + Puolesta Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös rauta, rouhia ja virta
Koivulehto 2006 SlHels 27: 180–2 + + Puolesta Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös mättää ja vi matma; yhtä vanhoja sl lainoja on myös saamessa: P guoppar ’sieni’ (ysaa) ja *multi (In–T) ’tuhkasta ja rasvasta keitetty saippua’
Koivulehto 2008 FS Kortlandt: 313 318 + Puolesta Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös kylki, *paka- ja rinta
Gliwa 2009 StEtCrac: 193–7 - Vastaan Myös sanojen hauki, Väinä ja saaP *multi slaavilaisperäisyys on kyseenalaista
Saarikivi 2009 SUST 258: 115–6 - - - Vastaan Esitettyjä varhaisia slaavilaislainojа on tässä tutkimuksen vaiheessa vähän (vrt. Шилов 2005 ВЯ 8–9), ne edustavat lähinnä baltoslaavilaista rekonstruktiotasoa ja niitten slaavilaisuus määritellään leksikaalisen levikkikriteerin nojalla, ts. niitä ei ole tavattu [muista] balttilaiskielistä, joista ne ovat kuitenkin voineet lainautumisen jälkeen hävitä; itämerensuomessa ja saamessa ei nykytietämyksen valossa ole ba ja ge lainoista poiketen yhtään vanhaa yhteistä sl lainaa; ksl ja ksm oletettujen puhuma-alueitten välillä on ilmeisesti ollut leveä kielellisesti ba vyöhyke
Kallio 2012 SUST 266: 233 + Puolesta Sanat ovat voineet levitä roomalaisella rautakaudella Venäjän jokia pitkin käydyn kaupan mukana
Junttila 2015: 244-5 - - Vastaan Hirren lainautumishetken jälkeen olisi oletettava pitkää rekonstruktiojaksoa, joille ei tarvitse ajoittaa yhtään sl lainaa, sillä ksm š > h ‑muutosta edeltäviä mutta ti > ci ‑muutoksen jälkeisiä (ts. kaikkia ba lainoja myöhäisempiä) sl lainoja ei ole esitetty, vaikka näitten muutosten välillä ehti kulua pitkä aika; hauki ja hirsi ovat toistaiseksi ainoat š > h -muutosta edeltäviksi ehdotetut sl lainat, ja kokonaisen lainasanakerrostuman olettaminen kahden mahdollisen etymologian perusteella ei ole luotettava deduktiivinen päätelmä.
Junttila 2016 Ba: 221 - x Vastaan Useimmat tarjotut varhaiset sl lähtömuodot eivät olennaisesti eroa niille kantasuomen ba lainojen lähtökieleen rekonstruoitavista muodoista, kun kantaslaavikin ymmärretään ba kantakielen perilliseksi
Balttilaisperäinen (1)
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Būga 1908: 29 189 + ← esilt *žirdis vrt. ven жердь ’riuku’ Lähtömuoto *žirdi-s < ie *ghṛd-i-s
Nieminen 1945 Vir: 531–3 + + Tarkennus: ← ba *žirdis vrt. lt žardis ’riuku, tolppa; orsi; riukuaita; aitaus, haka; tarha’ Itäba -ar-yhtymää vastaa mpr:ssa joskus -ir-; rakennus- ja työvälinepuitten nimistä balttilaisperäisiä ovat myös lauta, malka, pahla ja seiväs
Nieminen 1963 ZSlPh: 233–4 + Puolesta Rakennus- ja työvälinepuitten nimistä balttilaisperäisiä ovat myös orsi, sii ja varras
Koivulehto 1979 FS Fromm: 135 + Tarkennus: vrt. lt žardas Kaikki ims -rte-vartaloiset sanat ovat lainoja samalta aikakaudelta: hirsi, karsi, kirsi, korsi, orsi, varsi ja virsi ← ba, parsi ja pursi ← ge
Salo 1997: 59 60 112 + Puolesta Tarkoittanut alun perin ohuempaa (veistettyä?) puuta, kenties siis oksapunosseinän pystypuuta
Kallio 2006 SlH 27: 159 - Vastaan Oletettua nolla-asteista muotoa ei ole tavattu ba kielistä
Junttila 2012 SUST 266: 285 - Vastaan (vaihtoehtoisena) Lt žardis voi olla ← ven жердь t. vven
Kallio 2012 SUST 266: 233 - Vastaan Olettamalla lähtömuodoksi kadonneita balttilaisia sanoja on periaatteessa mahdollista esittää mitä tahansa ims sanaa balttilaisperäiseksi
Junttila 2015: 179 244-5 x + Puolesta Hirsi ja kirsi ovat nuorempia ba lainoja kuin helle, herhiläinen, herne ja kelle, jos näissä edustuu välivaihe indoeurooppalaisen kantakielen vokaalisten resonanttien l ja r kehityksessä kantabaltin äännepareiksi ‑il- ja ‑ir-; lt žardas on Vasmerin (REW s.v. жердь, зород) mukaan = ven зород ’auma, suova; aidattu alue’ ja perustuu samaan (ilmeisesti ǵh-alkuiseen) ie juureen kuin msl жьрдь sekä toista apofonia-astetta edustava ven город ’kaupunki’; ba-sl kielissä on joukko sanoja jäänyt satemisaation ulkopuolelle (vrt. Matasović 2005b), useitten sanueitten suhteen osa kielikunnasta on satem-, osa taas kentum-kannalla ja eräissä sanueissa sekä satem- että kentum-muotoja on jopa samassa kielessä: tällainen sanue on lt žardas, žardis, ven зород (satem-muotoja) ~ ven жердь, город (kentum-muotoja); katoasteista msl жьрдь-muotoa on mahdollista pitää epäsuorana vihjeenä siitä, että myös kannan satemisoituneesta muodosta on aiemmin esiin­tynyt katoaste kba *žirdis.
Balttilaisperäinen (2)
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
SEGV 1994: s.v. irsi + ← ba, vrt. lt širdìs 'sydän; ydin; ydinpuu', šerdìs 'ydin, ydinpuu', lv sirds 'sydän', serde 'ydin', pr seyr, mslI сьрдьце > ven сердьце 'sydän' Lähtömuoto ⇐ kie *ḱerd- 'sydän' > heet kard-, kr καρδίᾱ, lat cor, iir cride, go hairto, arm sirt id.
Muu
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Kallio 1998 SUST 228: 212 x ← sammunut ba-sl murre, vrt. ven жердь, mven жьрдь ’salko, riuku’ Slaavilaiskielten "toinen palatalisaatio" on ajoitettu vasta 500 jKr. paikkeille, joten lähtökieleksi tulee olettaa varhainen ba-sl murre, jossa sama kehitys on tapahtunut jo vähintään tuhat vuotta aiemmin

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli