Slaavilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Setälä 1891: 304
|
x |
|
|
|
← sl vrt. ven жердь, mven жьрдь ’salko, riuku’
|
"Jos hirsi tunnustetaan slaavilaiseksi lainaksi, niin samalla on tunnustettava hyvinkin varhaista slaavilaista vaikutusta suomalaisissa kielissä, sillä paitsi ž:n edustusta h:lla tavataan tässä sanassa toinenkin vanhaa ikää osottava tuntomerkki, dentaaliklusiilin muuttuminen s:ksi i:n edellä"
|
| Mikkola 1938: 84
|
- |
|
|
-
|
Vastaan
|
Edellyttäisi slaavilaiskontaktien samanaikaisuutta balttilaiskontaktien kanssa
|
| Koivulehto 1990 ImsKielik: 151 153
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: ← ksl *(d)žirdi
|
Toinen ksm š-alkuisena lainautunut, siis hyvin varhainen sl laina on sm hauki; samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös vilja ja Väinä
|
| Viitso 1992 FuGeSl: 186
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Ksm š > h myös sl lainassa halea
|
| Kallio 1998 SUST 228: 212
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Slaavilaiskielten "ensimmäinen palatalisaatio" on ajoitettu vasta 500 jKr. paikkeille, noin tuhat vuotta ksm muutoksen š > h jälkeen
|
| Kallio 2006 SlHels 27: 159
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös rauta, rouhia ja virta
|
| Koivulehto 2006 SlHels 27: 180–2
|
|
|
+ |
+
|
Puolesta
|
Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös mättää ja vi matma; yhtä vanhoja sl lainoja on myös saamessa: P guoppar ’sieni’ (ysaa) ja *multi (In–T) ’tuhkasta ja rasvasta keitetty saippua’
|
| Koivulehto 2008 FS Kortlandt: 313 318
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Samaan lainakerrostumaan kuuluvat myös kylki, *paka- ja rinta
|
| Gliwa 2009 StEtCrac: 193–7
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Myös sanojen hauki, Väinä ja saaP *multi slaavilaisperäisyys on kyseenalaista
|
| Saarikivi 2009 SUST 258: 115–6
|
- |
|
- |
-
|
Vastaan
|
Esitettyjä varhaisia slaavilaislainojа on tässä tutkimuksen vaiheessa vähän (vrt. Шилов 2005 ВЯ 8–9), ne edustavat lähinnä baltoslaavilaista rekonstruktiotasoa ja niitten slaavilaisuus määritellään leksikaalisen levikkikriteerin nojalla, ts. niitä ei ole tavattu [muista] balttilaiskielistä, joista ne ovat kuitenkin voineet lainautumisen jälkeen hävitä; itämerensuomessa ja saamessa ei nykytietämyksen valossa ole ba ja ge lainoista poiketen yhtään vanhaa yhteistä sl lainaa; ksl ja ksm oletettujen puhuma-alueitten välillä on ilmeisesti ollut leveä kielellisesti ba vyöhyke
|
| Kallio 2012 SUST 266: 233
|
|
|
|
+
|
Puolesta
|
Sanat ovat voineet levitä roomalaisella rautakaudella Venäjän jokia pitkin käydyn kaupan mukana
|
| Junttila 2015: 244-5
|
- |
|
- |
|
Vastaan
|
Hirren lainautumishetken jälkeen olisi oletettava pitkää rekonstruktiojaksoa, joille ei tarvitse ajoittaa yhtään sl lainaa, sillä ksm š > h ‑muutosta edeltäviä mutta ti > ci ‑muutoksen jälkeisiä (ts. kaikkia ba lainoja myöhäisempiä) sl lainoja ei ole esitetty, vaikka näitten muutosten välillä ehti kulua pitkä aika; hauki ja hirsi ovat toistaiseksi ainoat š > h -muutosta edeltäviksi ehdotetut sl lainat, ja kokonaisen lainasanakerrostuman olettaminen kahden mahdollisen etymologian perusteella ei ole luotettava deduktiivinen päätelmä.
|
| Junttila 2016 Ba: 221
|
- |
|
x |
|
Vastaan
|
Useimmat tarjotut varhaiset sl lähtömuodot eivät olennaisesti eroa niille kantasuomen ba lainojen lähtökieleen rekonstruoitavista muodoista, kun kantaslaavikin ymmärretään ba kantakielen perilliseksi
|
Balttilaisperäinen (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Būga 1908: 29 189
|
|
|
+ |
|
← esilt *žirdis vrt. ven жердь ’riuku’
|
Lähtömuoto *žirdi-s < ie *ghṛd-i-s
|
| Nieminen 1945 Vir: 531–3
|
+ |
+ |
|
|
Tarkennus: ← ba *žirdis vrt. lt žardis ’riuku, tolppa; orsi; riukuaita; aitaus, haka; tarha’
|
Itäba -ar-yhtymää vastaa mpr:ssa joskus -ir-; rakennus- ja työvälinepuitten nimistä balttilaisperäisiä ovat myös lauta, malka, pahla ja seiväs
|
| Nieminen 1963 ZSlPh: 233–4
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Rakennus- ja työvälinepuitten nimistä balttilaisperäisiä ovat myös orsi, sii ja varras
|
| Koivulehto 1979 FS Fromm: 135
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: vrt. lt žardas
|
Kaikki ims -rte-vartaloiset sanat ovat lainoja samalta aikakaudelta: hirsi, karsi, kirsi, korsi, orsi, varsi ja virsi ← ba, parsi ja pursi ← ge
|
| Salo 1997: 59 60 112
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Tarkoittanut alun perin ohuempaa (veistettyä?) puuta, kenties siis oksapunosseinän pystypuuta
|
| Kallio 2006 SlH 27: 159
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Oletettua nolla-asteista muotoa ei ole tavattu ba kielistä
|
| Junttila 2012 SUST 266: 285
|
|
|
- |
|
Vastaan (vaihtoehtoisena)
|
Lt žardis voi olla ← ven жердь t. vven
|
| Kallio 2012 SUST 266: 233
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Olettamalla lähtömuodoksi kadonneita balttilaisia sanoja on periaatteessa mahdollista esittää mitä tahansa ims sanaa balttilaisperäiseksi
|
| Junttila 2015: 179 244-5
|
x |
|
+ |
|
Puolesta
|
Hirsi ja kirsi ovat nuorempia ba lainoja kuin helle, herhiläinen, herne ja kelle, jos näissä edustuu välivaihe indoeurooppalaisen kantakielen vokaalisten resonanttien l ja r kehityksessä kantabaltin äännepareiksi ‑il- ja ‑ir-; lt žardas on Vasmerin (REW s.v. жердь, зород) mukaan = ven зород ’auma, suova; aidattu alue’ ja perustuu samaan (ilmeisesti ǵh-alkuiseen) ie juureen kuin msl жьрдь sekä toista apofonia-astetta edustava ven город ’kaupunki’; ba-sl kielissä on joukko sanoja jäänyt satemisaation ulkopuolelle (vrt. Matasović 2005b), useitten sanueitten suhteen osa kielikunnasta on satem-, osa taas kentum-kannalla ja eräissä sanueissa sekä satem- että kentum-muotoja on jopa samassa kielessä: tällainen sanue on lt žardas, žardis, ven зород (satem-muotoja) ~ ven жердь, город (kentum-muotoja); katoasteista msl жьрдь-muotoa on mahdollista pitää epäsuorana vihjeenä siitä, että myös kannan satemisoituneesta muodosta on aiemmin esiintynyt katoaste kba *žirdis.
|
Balttilaisperäinen (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| SEGV 1994: s.v. irsi
|
|
|
+ |
|
← ba, vrt. lt širdìs 'sydän; ydin; ydinpuu', šerdìs 'ydin, ydinpuu', lv sirds 'sydän', serde 'ydin', pr seyr, mslI сьрдьце > ven сердьце 'sydän'
|
Lähtömuoto ⇐ kie *ḱerd- 'sydän' > heet kard-, kr καρδίᾱ, lat cor, iir cride, go hairto, arm sirt id.
|
Muu
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Kallio 1998 SUST 228: 212
|
x |
|
|
|
← sammunut ba-sl murre, vrt. ven жердь, mven жьрдь ’salko, riuku’
|
Slaavilaiskielten "toinen palatalisaatio" on ajoitettu vasta 500 jKr. paikkeille, joten lähtökieleksi tulee olettaa varhainen ba-sl murre, jossa sama kehitys on tapahtunut jo vähintään tuhat vuotta aiemmin
|
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
