Etymologiadata:imsm:hinta

From Sanat

*hinta

Vastineet:

mksm. *hinta < vksm. *? (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:hinta/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Länsiuralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Setälä 1896: 37 = ers чандо ’ostos tms.’
Bubrih 1937 СЯ: 91 x Tarkennus: = ers чонда Ers muoto чандо perustuu väärinkäsitykseen, todellinen asu on чонда
1982 UEW: № 1212 + Tarkennus: = ers чандо < ims-vo *čanta Ksm sanassa dissimilaatio a_a > i_a
Uotila 1990 Vir: 265–8 Vastaan Ims–md *šinta (← ba), ei *čanta
Katz 2003: 227 + Tarkennus: < ims-vo *šīnta
Aikio 2015 LU: 4 - Vastaan (ers чандо-muodon osalta) Oletettu dissimilaatio a_a > i_a on ad hoc
Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Uotila 1990 UrIdg I: 137–39 + = ? ers чонда ’hinta, arvo; raha’ ← ba vrt. lt šim̃tas lv simts ’100’ Ksm alkumerkitys lienee ’suuri määrä pieniä turkisnahkoja’, lähinnä helposti isoiksi nipuiksi koottavia oravannahkoja; oravannahat ovat pohjoisilla alueilla olleet yleisin vaihtoväline, joten esim. ma pe ja tat kielissä ’orava’-sanalla on myös merkitys ’kopeekka’ [ks. tarkemmin] ja sm raha palautuu ’nahkaa’ merkitsevään ge sanaan; laina saattaa kuvastaa ikivanhoja kauppasuhteita ja sitä tukevat Suomen kivikautisista haudoista löydetyt meripihkakorut, joilla on tarkkoja vastineita Latviassa ja Itä-Preussissa; myös vanhempi sata on voinut lainautua samanlaisessa kontekstissa; ers чонда voi olla joko ← ba t. (Dobrodomov) ← turk [ks. vastineita]
Koivulehto 1996 Nowele: 425 + Puolesta Osittaisina merkitysparalleeleina myös alun perin turkisten lukuun viitanneet raha ja kihtelys (← ge)
Helimski 1997 БСИ: 237 - Vastaan Semanttinen yhteys epäuskottava
Venckutė 2002 Ba: 175–76 - Puolesta (vasta-argumentein) Lainatun lukusanan abstrahoituminen epätavallista
Soosaar 2005 ESA: 139 + Puolesta (vaihtoehtoisena) Ersässä on säännönmukaisesti š- > č-, joten lähtömuotoon voi rekonstruoida š-alun
Uralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Soosaar 2005 ESA: 139 + + = md ← ba ellei = ma шыда-ҥ ’vehnä’ haI länt, jänt, E tȧnt ’vilja, ohra’, P lȧnt ’jauhot’ < ur *šīnta Ma ja ha sanoille on rekonstruoitavissa kantamuoto *šääntä ~ *šīntä, joka tulee lähelle Katzin (2003: 227) ims-vo rekonstruktiota *šīnta; maanviljelyksen levitessä voitiin viljaa käyttää morsiamen lunnaina tai jopa rahan tavoin kuten Egyptissä, sillä sitä oli helppo mitata ja sen arvo oli korkea, koska sadot olivat nykyiseen verrattuna pieniä

Hylätty etymologia: ← ba pass. perf. part. n *žinta ’tunnettu’, vrt. lt pažinti ’tuntea’ , ks. Venckutė 2001 Ba 128–9; Koivulehto 2001 FUF 54–5: 57; Nilsson 2001 LB 184; Anttila 2002 JFSt 103

Hylätty etymologia: ← ge: kge *skinþa- ’nahka’ , ks. Uotila 1990 UrIdg I 137–39

Hylätty etymologia: ur: (ims md) = ko udm шуд, mns šat, šot ’onni’, ha so’t ’voima, mahti’ , ks. Joki 1973: 321

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hinta