Etymologiadata:imsm:hinta
*hinta
Vastineet:
mksm. *hinta < vksm. *? (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hinta (Agr; yl.) ’maksu, korvaus, arvo / Preis’, hintainen, hintava, hinnaton jne.
~ ink hinta ’hinta’ | ka hinta ’hinta, arvo; palkka’ | ly hind(e̮), hindu ’hinta, palkka’ | ve hind id. | va inta ’hinta’ | vi hind ’hinta, maksu, arvo’ | li īnda: vana ī. ’vanha rikkaus’ (li ind ’hinta’ < vi; sm > lp hâdˈde ’hinta, arvo, maksuväline’)
~ ink hinta ’hinta’ | ka hinta ’hinta, arvo; palkka’ | ly hind(e̮), hindu ’hinta, palkka’ | ve hind id. | va inta ’hinta’ | vi hind ’hinta, maksu, arvo’ | li īnda: vana ī. ’vanha rikkaus’ (li ind ’hinta’ < vi; sm > lp hâdˈde ’hinta, arvo, maksuväline’)
= mdE tšonda ’hinta, arvo; raha’. Tässä yhteydessä joskus mainitut perm ja obinugr kielten sanat ovat ilm. muuta (ir) alkuperää. Ims-md sanaa on esitetty baltt lainaksi, vrt. liett šim̃tas, latv simts ’100’, liett myös ’hyvin paljon, suuri määrä’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 164a (sm ~ vi)
- Castrén Suomi 1842 :4 8 (+ lp hadde)
- Castrén Suomi 1844 36 (+ lpR N In)
- Boller 1853 SbAW 10 287 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
- Setälä 1890–91 ÄH 268 (+ ka ve; lp < sm)
- Paasonen 1896 KielLis 11 (+ md tšando ’hinta’)
- Setälä 1900 SUSA 17:4 48 (+ votj)
- Wichmann 1901 WotjChr 108 (+ syrj)
- Wichmann 1923–24 FUFA 16 31 (syrj > vog)
- Jacobsohn 1927 KZ 54 191–99 (votj syrj vog < ir)
- Bubrih 1937 SJa 3 91 (sm ~ md tšonda)
- Kettunen 1938 LivW 73 (li ind < vi)
- SKES 1955 77 (+ ly)
- Joki 1973 SUST 151 320–21 (perm obinugr < ir)
- Häkkinen 1987 ES 52
- UEW 1988 618
- E. Uotila 1990 UrIndg 1 137–39 (ims md < baltt)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1896: 37 | = ers чандо ’ostos tms.’ | |||||
| Bubrih 1937 СЯ: 91 | x | Tarkennus: = ers чонда | Ers muoto чандо perustuu väärinkäsitykseen, todellinen asu on чонда | |||
| UEW 1982: № 1212 | + | Tarkennus: = ers чандо < ims-vo *čanta | Ksm sanassa dissimilaatio a_a > i_a | |||
| Uotila 1990 Vir: 265–8 | Vastaan | Ims–md *šinta (← ba), ei *čanta | ||||
| Katz 2003: 227 | + | Tarkennus: < ims-vo *šīnta | ||||
| Aikio 2015 LU: 4 | - | Vastaan (ers чандо-muodon osalta) | Oletettu dissimilaatio a_a > i_a on ad hoc |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Uotila 1990 UrIdg I: 137–39 | + | = ? ers чонда ’hinta, arvo; raha’ ← ba vrt. lt šim̃tas lv simts ’100’ | Ksm alkumerkitys lienee ’suuri määrä pieniä turkisnahkoja’, lähinnä helposti isoiksi nipuiksi koottavia oravannahkoja; oravannahat ovat pohjoisilla alueilla olleet yleisin vaihtoväline, joten esim. ma pe ja tat kielissä ’orava’-sanalla on myös merkitys ’kopeekka’ [ks. tarkemmin] ja sm raha palautuu ’nahkaa’ merkitsevään ge sanaan; laina saattaa kuvastaa ikivanhoja kauppasuhteita ja sitä tukevat Suomen kivikautisista haudoista löydetyt meripihkakorut, joilla on tarkkoja vastineita Latviassa ja Itä-Preussissa; myös vanhempi sata on voinut lainautua samanlaisessa kontekstissa; ers чонда voi olla joko ← ba t. (Dobrodomov) ← turk [ks. vastineita] | |||
| Koivulehto 1996 Nowele: 425 | + | Puolesta | Osittaisina merkitysparalleeleina myös alun perin turkisten lukuun viitanneet raha ja kihtelys (← ge) | |||
| Helimski 1997 БСИ: 237 | - | Vastaan | Semanttinen yhteys epäuskottava | |||
| Venckutė 2002 Ba: 175–76 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Lainatun lukusanan abstrahoituminen epätavallista | |||
| Soosaar 2005 ESA: 139 | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Ersässä on säännönmukaisesti š- > č-, joten lähtömuotoon voi rekonstruoida š-alun |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Soosaar 2005 ESA: 139 | + | + | = md ← ba ellei = ma шыда-ҥ ’vehnä’ haI länt, jänt, E tȧnt ’vilja, ohra’, P lȧnt ’jauhot’ < ur *šīnta | Ma ja ha sanoille on rekonstruoitavissa kantamuoto *šääntä ~ *šīntä, joka tulee lähelle Katzin (2003: 227) ims-vo rekonstruktiota *šīnta; maanviljelyksen levitessä voitiin viljaa käyttää morsiamen lunnaina tai jopa rahan tavoin kuten Egyptissä, sillä sitä oli helppo mitata ja sen arvo oli korkea, koska sadot olivat nykyiseen verrattuna pieniä |
Hylätty etymologia: ← ba pass. perf. part. n *žinta ’tunnettu’, vrt. lt pažinti ’tuntea’, ks. Venckutė 2001 Ba 128–9; Koivulehto 2001 FUF 54–5: 57; Nilsson 2001 LB 184; Anttila 2002 JFSt 103
Hylätty etymologia: ← ge : kge *skinþa- ’nahka’, ks. Uotila 1990 UrIdg I 137–39
Hylätty etymologia: ur (ims md) = ko udm шуд, mns šat, šot ’onni’, ha so’t ’voima, mahti’, ks. Joki 1973: 321
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli