Etymologiadata:imsm:hinta/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1896: 37 | = ers чандо ’ostos tms.’ | |||||
| Bubrih 1937 СЯ: 91 | x | Tarkennus: = ers чонда | Ers muoto чандо perustuu väärinkäsitykseen, todellinen asu on чонда | |||
| UEW 1982: № 1212 | + | Tarkennus: = ers чандо < ims-vo *čanta | Ksm sanassa dissimilaatio a_a > i_a | |||
| Uotila 1990 Vir: 265–8 | Vastaan | Ims–md *šinta (← ba), ei *čanta | ||||
| Katz 2003: 227 | + | Tarkennus: < ims-vo *šīnta | ||||
| Aikio 2015 LU: 4 | - | Vastaan (ers чандо-muodon osalta) | Oletettu dissimilaatio a_a > i_a on ad hoc |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Uotila 1990 UrIdg I: 137–39 | + | = ? ers чонда ’hinta, arvo; raha’ ← ba vrt. lt šim̃tas lv simts ’100’ | Ksm alkumerkitys lienee ’suuri määrä pieniä turkisnahkoja’, lähinnä helposti isoiksi nipuiksi koottavia oravannahkoja; oravannahat ovat pohjoisilla alueilla olleet yleisin vaihtoväline, joten esim. ma pe ja tat kielissä ’orava’-sanalla on myös merkitys ’kopeekka’ [ks. tarkemmin] ja sm raha palautuu ’nahkaa’ merkitsevään ge sanaan; laina saattaa kuvastaa ikivanhoja kauppasuhteita ja sitä tukevat Suomen kivikautisista haudoista löydetyt meripihkakorut, joilla on tarkkoja vastineita Latviassa ja Itä-Preussissa; myös vanhempi sata on voinut lainautua samanlaisessa kontekstissa; ers чонда voi olla joko ← ba t. (Dobrodomov) ← turk [ks. vastineita] | |||
| Koivulehto 1996 Nowele: 425 | + | Puolesta | Osittaisina merkitysparalleeleina myös alun perin turkisten lukuun viitanneet raha ja kihtelys (← ge) | |||
| Helimski 1997 БСИ: 237 | - | Vastaan | Semanttinen yhteys epäuskottava | |||
| Venckutė 2002 Ba: 175–76 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | Lainatun lukusanan abstrahoituminen epätavallista | |||
| Soosaar 2005 ESA: 139 | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Ersässä on säännönmukaisesti š- > č-, joten lähtömuotoon voi rekonstruoida š-alun |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Soosaar 2005 ESA: 139 | + | + | = md ← ba ellei = ma шыда-ҥ ’vehnä’ haI länt, jänt, E tȧnt ’vilja, ohra’, P lȧnt ’jauhot’ < ur *šīnta | Ma ja ha sanoille on rekonstruoitavissa kantamuoto *šääntä ~ *šīntä, joka tulee lähelle Katzin (2003: 227) ims-vo rekonstruktiota *šīnta; maanviljelyksen levitessä voitiin viljaa käyttää morsiamen lunnaina tai jopa rahan tavoin kuten Egyptissä, sillä sitä oli helppo mitata ja sen arvo oli korkea, koska sadot olivat nykyiseen verrattuna pieniä |
Hylätty etymologia: ← ba pass. perf. part. n *žinta ’tunnettu’, vrt. lt pažinti ’tuntea’, ks. Venckutė 2001 Ba 128–9; Koivulehto 2001 FUF 54–5: 57; Nilsson 2001 LB 184; Anttila 2002 JFSt 103
Hylätty etymologia: ← ge : kge *skinþa- ’nahka’, ks. Uotila 1990 UrIdg I 137–39
Hylätty etymologia: ur (ims md) = ko udm шуд, mns šat, šot ’onni’, ha so’t ’voima, mahti’, ks. Joki 1973: 321