Etymologiadata:imsm:hinta/KBL
*HINTA > sm ka hinta, ve vi uk hind, va inta, li īnda s.
A maksuksi vaadittu t saatu määrä; B palkka; C maksuväline, raha
| A | A | A | A | A | A | A | AB | A | AB | A |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| A | ||||||||||
| AB | AB | AB | AB | AB | AB | |||||
| A | AB | AB | AB | |||||||
vsm ABC; vvi A
Balttilaislainaetymologia
< kksm *šimta = ers чонда hinta, arvo; raha
← baP *šimta < kba *śimta > lt šim̃tas 1 sata; 2 sadas; lv sìmts sata; ~ (ensitavun vokaaliltansa epäsäännöllinen) ksl *suta > mksl съто ym. sl id.
< kie (SEJL) *h1ḱm̥tóm t. (EDBIL) *dḱm̥tóm t. > mia śatám, kr ἑκατóν, lat centum, miir cét, go hund, tok A känt, B kante ym. ie id.
Etymologiaa ehdottaa Uotila 1990a: 137–9. Hänen mukaansa ksm alkumerkitys lienee ’suuri määrä pieniä turkisnahkoja’, lähinnä helposti isoiksi nipuiksi koottavia oravannahkoja, jotka ovat pohjoisilla alueilla olleet yleisin vaihtoväline: esim. ma, pe ja tat kielissä ’orava’-sanaan liittyy merkitys ’kopeekka’. Myös sm raha palautuu ’nahkaa’ merkitsevään ge sanaan, ja on Koivulehdon 1996a: 425 mukaan alun perin viitannut turkisten lukuun. Ers чонда voi Uotilan mukaan olla joko ← ba t. (Dobrodomov) ← turk.
Helimskin 1997b: 237 mukaan semanttinen yhteys on kuitenkin epäuskottava, ja Venckutė 2002: 175–6 huomauttaa, että lainatun lukusanan abstrahoituminen on epätavallista.
Muut selitykset
1. Setälästä 1896a: 37 alkaen on ims sanaa verrattu ers s:iin чандо ’ostos tms.’, mutta rinnastuksen virheellisyydestä huomauttaa jo Bubrih 1937: 91, ja äännesuhteeseen vedoten sen kumoaa Aikio 2015a: 4.
2. Soosaar 2005a: 139 rinnastaa = ma шыдаҥ ’vehnä’; hntI länt, jänt, E tȧnt ’vilja, ohra’, P lȧnt ’jauhot’. Hän rekonstruoi ma ja hnt sanoille kantamuodon *šääntä ~ *šīntä, joka tulee lähelle Katzin 2003: 227 ims-vo rekonstruktiota *šīnta. Maanviljelyksen levitessä voitiin viljaa käyttää morsiamen lunnaina tai jopa rahan tavoin kuten Egyptissä, sillä sitä oli helppo mitata ja sen arvo oli korkea, koska sadot olivat nykyiseen verrattuna pieniä.
Päätelmät
Merkitykset AB voivat levikistä päätellen olla kummatkin alkuperäisiä; C vaikuttaa oppitekoiselta.
Aikion (UED) mukaan em. hnt sanat ovat johdoksia ur verbistä *sewi- (> sm syödä) ’syödä’ eikä ma шыдаҥ kuulu äännesyistä niitten yhteyteen. Ur -nt- edustuu marissa -nd-nä, joten se ei voi olla myöskään s:n *hinta vastine.
Uotilan etymologia on äänteellisesti moitteeton ja semanttisesti mahdollinen, mutta jää merkityseron takia epävarmaksi.
? ← ba.
| Lo | Hä | Ep | Pp | Sa | Kk | Vie | Ek | Au | ly | ve |
| ink | ||||||||||
| S | L | K | I | R | va | |||||
| li | M | T | V | |||||||